selkä alkaa jo juonitella varsinkin tämmöisen saaliin kanssa. Matin kanssa käytiin vielä uistelemassa viime viikolla. Keli oli aika kylmä, mutta hyvin pärjättiin.
Hieman on selkä juonitellut viime päivinä, joten olen lepäillyt palapelin ääressä.
Viime viikolla pidettiin pienet talkoot kosteikolla. Minä lähdin Jontikalla jyrsin perässä. Tarkoitus oli kurittaa villiintynyttä heinikkoa.
Aloitin patopenkoista ja kaikki sujui erittäin hyvin. Penkat olivat kovia eikä ongelmia ollut.
Viimeisenä oli vielä riistapelto. Onneksi näin.
Keskustan minä pölkkypää jätin viimeseksi. Pelto oli epämääräisen muotoinen toisesta päästä kapea.
Tyhmästä päästä saa maksaa aina. Kaikki oli mennyt liian hyvin. En malttanut ajaa toiseen päähän, vaan aloin kääntämään traktoria keskellä jyrsittyä aluetta.
Siinäpä sitten istuttiin mahaa myöten suossa.
Naapurilla on pieni puskukone ja siinä telat. Kettinki kiinni ja Jontikka lähti kuin puukko tupesta.
Päätimme porukalla, että annetaan maan kuivaa tai routia ennen kuin jatketaan.
Ei ollut ensimmäinen kerta, kun upotin traktorin, joskus lähtee vetämätä muutaman kerran on tarvinnut vetoapua.
Ei ihan yhtä hyvin kuin vanhalla papparaisella.
Pojilleen sanoi, että hänet pitää haudata Valmetin kanssa. Pojat ihmeissään pyörittelivät päätään ja ajattelivat, että taitaa jo hummeeti pettää.
Pappa siihen tuumasi, ei ole vielä niin pahaa paikkaa tullut, ettei sieltä Valmetin kanssa ole pois päästy.
Sateisina päivinä jään sisälle harrastelemaan TV:tä, lukemista ja palapelejä.
Eläintarhan sain viime viikolla valmiiksi ja
Jossain vaiheessa puran paketin ja aloitan. Pitäisi käydä hieman isommissa liikkeissä etsimässä mielenkiintoisia aiheita. Paltamossa on aika ykstotisia kuvia.
Mekin menemme virran mukana ehkä joskus hieman jälkijunassa.
Kesän yli harkitsimme ilmalämpöpumpun hankintaa ja lopulta tilasimme sellaisen.
Perjantaina tuli pumpun ja työkalujen kanssa asentaja sovittelemaan sitä sovittuun paikkaan.
Sitten opetti laitteen toiminnot kädestä pitäen. Hyvin on pelannut ja olemme tyytyväisiä.
Tuleva talvi sitten näyttää, miten lämmitysteho riittää, mutta on vara pistää pökköä pesään, mikäli tarvis vaatii.
Minullahan on tuo tupakoinnin synti, jota kaikki yrittävät Suomesta poistaa.
Tupakkaa et voi tilata muista maista, mutta viinaa saa tilata vaikka lavakaupalla kotiin tuotuna.
Kaupasta oli loppunut suosikki merkkini, joten jotain piti ostaa tilalle. Kakkosta löytyi ja muutama aski kotiin.
Rasian avattuni, en tiennyt, pitäisikö itkeä vai noitua.
Askissa oli kaksikymmentä röökiä sievästi pakattuna.
vaille valmis. Maanantaina saatiin tehtyä ovi loppuun hienosäädön kanssa.
Tiistain haalauduin kuiteskin veneeseen, kun oli sovittu uistelua Jyrkin kanssa. Ei sieltä onneksi tarvinnut tyhjänä tulla pois.
veti sen verran henkeä päivällä, että saimme lyötyä muutaman laudan oveen.
Eipä tuossa kuiteskaan pahasti silmä sairasta.
Ainakin on huomattavasti paremman näköinen ja kevyempi kuin entinen. Uusilla kiskoilla kulkee kevyesti.
Yli viisikymmentä vuotta vanhalle ovelle tuli ikä täyteen. Ovi renksotti sinne tänne ja oli äly raskas liikutella vanhoilla kiskoilla.
Rakennuskin on kärsinyt paljon, mutta yritämme saada oven suht,koht suoran näköiseksi. Kyllä siinä on jouduttu monta kertaa miettimään seuraavaa vaihetta.
Eipähän haluttu enää tapaturmia tikapuiden kanssa.
Muutama päivä sitten olin portailla harjoittamassa paheellista toimintaa (sauhuttelemassa). Sateen jälkeen tielle oli jäänyt pieni rapakko.
Äkkiä siihen ilmestyi västin poikanen kylpemään. Ei saanut kauan nauttia virkistävästä pesusta.
Lähelle lensi aikuinen herra ja hidalko. Huomasi poikasen touhut ja antoi sille lähdöt. Itse meni veteen ja alkoi nauttia vedestä.
Poikanen yritti muutaman kerran tulla veteen, mutta ei päässyt kolmea metriä lähemmäksi. Luovutti lopulta.
Pian lähelle ilmestyi kolme muutakin aikuista, mutta allas pysyi tyrannin omassa käytössä. Aikansa ryvettyään lähti muualle.
Pitkäaikainen projekti valmistui tänä aamuna. Palanen silloin tällöin ja palapeli oli saatava valmiiksi, ennen kuin koirien treenauksen alkua.
Juuri äsken Minna kävi pistämässä viimeisen palan paikoilleen tavan mukaan.
Hienoja kesäpäivän kalareissuja tehtiin 2024 serkkupojan kanssa. Eikä silloin tarvinnut ainoitaan pataan laittaa.
Tänä kesänä kelit ovat olleet suurelta osin aikamoisen surkeita.
Tänään kokeilimme Minnan kanssa ensi kerran mato-onkea tänä kesänä. Ei kyllä sattunut syöntiaika, ei nykyäkään koko aikana. Ei kiinnostanut vilkutkaan.
Kolmesta paikassa uittelimme matoa turhaan. Sitten annoimme periksi.
Onneksi katiskoista saatiin paistinahvenet. Olipa taasen pitkästä aikaa maukas ateria.
Kokeilemme vielä uudestaan eri kellonaikaan.
ei ole kenenkään työpäivä, joten lähdimme Arin kanssa kokeilemaan, olisiko hauki syönnillään.
Ottipaikalta saatiin vielä pari lisää. Sitten alkoi tuuli nousta ja puhurit nostaa vaahtopäitä, joten päätimme suunnata mökille syöntihaulien kanssa.
Kelien salliessa uusimme vielä tälle kesälle reissun.
Tällä hetkellä vettä tulee koko ajan, joten olemme sisätiloissa.
Torstaina saatiin tehtyä viimeiset maalaukset ennen sadetta.
Illalla nautiskeltiin Minnan savuahvenia katteen alla ähkyyn asti.
Sananlasku sanoo: pessimisti ei pety. Niinhän mulle kävi eilen, kun lähdimme Minnan kanssa uistelemaan. Mulla oli päällä vitsikäs t-paita. Enkä minäkään pettynyt. Heikkoa oli kalantulo, mutta Minna sai toista kilon syömäkalan ja minä kaksi heinää eikä yhtään nykyä.
Huomiseksi täytyy katsella eri paita päälle. Tämä on liian enteellinen.
Toinen palapeli Osmangalta on ollut pitkät ajat tauolla. Olen parannellut kylkiluita ja pari viimeistä päivää on siivottu Minnan kanssa pihanurmikon törkyjä pois. Kesäkuu meni niin kuin meni.
Miika ja Elmeri olivat muutaman päivän kylässä ja auttoivat meitä. Miika teroitti ruohonleikkurin terät ja minä pörryyttelin pari päivää persus hellänä heiniä lyhemmäksi. Minna haravoi töryt kasaan ja nosteli Jontikan kauhaan, minä kippailin ne roskamonttuun. Sitten vielä siistin pahimpia paikkoja leikkurilla.
Seuraavaksi annetaan uuden ruohon nousta ennen leikkuuta.
Nyt olen hieman katsellut palapeliä ja löytänytkin sinne jatkoja.
Viikonloppuna meinattiin laiskotella ja katsella töllöstä Jymyn ottelut ja seurata Kalevan kisoja.
Toukokuussa pälkähti meillä päähän laittaa valokate terassin päälle. homma pyörähti käyntiin, kun oltiin evakossa mökissä sadepäivänä.
Varastoiden investointi alkoi. Osa runkotarpeista löytyi katon alta ja ostettiin, mitä puuttui.
Tulihan siitä kyllä yllättävän pitkä projekti ajallisesti. Väliin tuli yli kuukauden tauko murtuneitten kylkiluiden takia. Liikkeelle olen jo päässyt kepin kanssa.
Pitäs se tällä iällä uskoa ettei kiipeä maton reunaa korkeammalle.
Siitä se hiljalleen valmistuu. Oikeastaan paikat odottavat vain hieman maalia.
Matala kaide saatiin valmiiksi. Ei vahingossa astu tyhjän päälle. Taka-ajatuksen oli lumen tulo terassille pohjoistuulella.Eihän kaide kaikkia lumia estä, mutta ainakin suuren osan.
Maaluun jälkeen odottaa enää .........
Pari viikkoa jouduttiin olemaan aamupalalla ilman oikeaa talkkunaa, kun oli kaupasta päässyt loppunut.
Ensin kokeiltiin pohjanmaalaista jauhomaista pölyä (hyi,hyi). Eipä tullut syötävää velliä.
Seuraavana oli vuorossa savolainen kummajainen. Pussissa oli paahtamattomat jyvät jauhettu leseineen. Voi taivas varjelkoon. Lusikallinen riitti.
Alkuviikosta oli kauppaan tullut onneksi oikea meille maistuva PIETOLAN talkkuna.
Nyt kyllä suu nappasee aamulla ja on mukava lähteä päiväksi värkkäilemään terassille loppuhommia. Hieman on vielä laitettavaa ja maalattavaa.
Olenpahan parannellut kuperkeikan kolhuja. Mitään ei vielä pysty tekemään, mutta liikkuminen sujuu jo suhtkoht hyvin,
Torstaina aamulla suunnattiin nokka mökille ja perässä tuli tuttu, joka tuli asentamaan valokatetta.
Ensin piti laitella loput räystäslaudat ja sitten kate paikoilleen. Alkuun ilmakin näytti hyvältä, mutta pari sadekuuroa piti meidät sateen suojassa.
Lopulta kaveri pääsi tälläilemään katteita katolle. Katteet olivat vielä kiinnittämättä ja kaikki näytti hyvältä.
Sateiden takia aikataulu venyi, mutta katteet ovat paikoillaan. siivous on vielä tekemättä, mutta eipä sieltä roskat mihinkään hävia.
Suuret kiitokset katteen asentajalle isosta avusta!
Kirjoittajassa on hieman vikaa,
korjautunee kai tuota pikaa.
Odottakaa siis aikaa vähän,
blogini ei pääty tähän.
Valokatteen laitossa on ollut parin viikon katkos. Kompuroin sen verran, että sain muutaman kylkiluun poikki. Liikkuminen paranee hiljalleen, mutta menee tässä vielä toveroinen, ennen kuin uskallan yrittää loppuhommien tekoa.
Tässä on ollut aikaa mietiskellä vaikka mitä sohvalla lojuessa.
Tuli mieleen sananlasku: Vahinko ei tuu kello kaulassa.
Rupesin oikein miettimään ja tulin siihen tulokseen, että kello kaulaan. Voisinko siten välttää tulevia vahinkoja.
Ehkä pitää harkita vielä pienempi ja sirompi kello, ettei se olisi aina haitolla.
mökillä on ollut toveroisen keskeytyksissä. Meiltä loppui lautatavara tyystin, ei auttanut muu kuin kaataa muutama runko ja viedä tukit Mikan sahalle.
Alkuviikon sateiden takia sahuu siirtyi keskiviikolle. Onneksi Jyrki lähti kaveriksi, muuten me olisimme Minnan kanssa olleet suorastaan lirissä.
Nytkin piti pitää pari päivää rokulia ja parannella vaivoja.
Nyt lähti laudan nuusa ja pääsimme asentamaan jo yhden maalatun räystäälle. Minna maalasi loput tänään, joten ehkäpä ensi viikolla pääsemme asentamaan katteita.
Huominen oli tarkoitus viettää vaappua vetäen, mikäli ei oikein paljon Esteri uhkaile. Varapäivänä pidetään sapattia.
Onneksi ei ole urakkaa vaan tehdään silloin kun huvittaa.
on pitänyt pari viikkoa. ehkäpä huomenna pääsisi katsomaan lopultakin katiskat, saattaa olla aika paljon kuolleitakin assuja.
Eilen ja tänä aamuna olivat suurimmat vaahtopäät, hyvä että pihalla pysyi pystyssä.
turkki päällä kesät kaiket paita päällä sanoo vanha viisaus.
Siltä tämä vaikuttaa. Yölämpötila hätäräppösesti viisi, eikä päivälläkään mittari nouse viiteentoista. Siihen vielä kylmä ja kova tuuli. Järvellä jatkuvasti vaahtopääaallot.
Katiskoitakaan ei ole päästy katsomaan viikkoon puhumattakaan uistelusta.
Säähän on vain pukeutumiskysymys. Päällä villaista ja tuulen pitävä työasu.
Toivottavasti maali kuiteskin kuivaa sen verran, että päästään huomenna suunnittelemaan valokatteen alusia.
Sateen sattuessa on siirryttävä sisälle. Hissun kissun olen kevään aikana tehnyt serkkupojalle palapeliä muistoksi kalareissulta kesältä 2024.
Aina ei jaksa lukeakaan eikä katsoa töllöstä uusintoja. Sieltä ne sekasotkusta palaset löytävät paikkansa. Mökillä ei sovi levittämään palasia pöydälle, joten boxissa se on tehtävä.
Hiljaa hyvä tulee.
Vieraiden kanssa ei ole oikein mukavaa ahtautua mökkiin syömään ja seurustelemaan, joten päätimme laittaa valokatteen terassin päälle.
Piirustuksia meillä ei ole, mutta tavan mukaan rakennelma syntyy ajatellen ja soveltaen.
Tästä päivästä taitaa tulla aika pitkä, kun kovin uhkaa sateisilla päivillä. Eipä ole onneksi hirsi säären päällä, joten terassikauden avaus siirtyy eteenpäin.
Eilinen päivä meni mökillä. Kelluva veneen tellinki saatiin valmiiksi. Nyt on helppoa nykäistä vene telineeseen ja tapinkin voi nykäistä sateen varalta pois.
Iltapäivällä käytiin Jyrkin kanssa kokeilemassa, joko kala alkaisi himoita vaappua. Sääennusteet olivat jälleen kerran päin mäntyä. Järvellä oli paikoin vaahtopäitä, joten meidän piti suunnistaa tuulen suojarannoille. Tuuli oli vielä kylmää, niinpä tuli tehtyä aika lyhyt reissu. Saaliina oli kummallakin yksi heinätukko pohjasta.
Kylmän reissun jälkeen oli hyvä kömpiä Minnan lämmittämään saunaan. Saunan oli jälleen mukava istuskella terassilla ja ihailla tyyntyvää järveä.
Päätimme viettää ensimmäisen yön mökillä ja kylläpä uni maittoi. En muistakkaan, milloin olisin noussut peiton alta kahdeksan maissa.
Täytynee ottaa pian uusiksi. Kait se alkaa kalakin syödä ennen pitkää.
Mökin rannassa aivan äpräällä on jo pitkään seisonut kuivunut mänty. Ilmeisesti jossain vaiheessa siihen on iskenyt salama. Oksia on tuulella tiputellut ja seseisoi aivan aivan veneen vieressä.
Nyt tuli aika tehdä siitä pilkkeitä, ennen kuin tikat sen löytävät.
Suurin homma jäi vielä kesken eli jälkien siivous. Minna kuoputti niin ahneesti, että haravasta katkesi varsi.
Joka vuotinen kurki pariskuntakin kävi tarkastamassa tulevan kesän ruokamaansa pihapellolla,
Eipä taida enää löytyä yhtään. Hyvin onnisti, vaikka oli useampi kokki.
Jolla on veteen vientiä vaille valmis. Paklattu, maalattu, vahvistettu ja uudet istuinosat.
Harkinnassa on suoritetaanko kastamistilaisuus rannassa vesillelaskun yhteydessä kuten isommissakin piireissä.
Jollasta tuli
Nyt pitäisi vielä keksiä, mikä on seuraava projekti.
Jollaa olen hiljalleen kunnostellut. Ulkopuolen sain paikattua ja Minnakin oli kaverina maalaamassa.
Sitten suunnittelemaan uudet istuinpenkit ja vesille varmaan ensi viikolla.
Vihdoin viime viikolla saimme sopivat peltit navetan kattoon.
Osmangasta lähti ikimuistoisen aikaisin ja odoteltiin tuulien tyyntymistä, ennenkuin pantiin vene tulille.
Vähän ennen rantaa Minna nykäisi ja motori pelasi. Koska se juonitteli minulle, Minna ajoi reissun. Vietiin pari katiskaa kokeilemaan, joko alkaisi syötävää tulla.
Viikolla alkoi tehdä mieli kotimunkkeja, Joten hommiin vain. Minna leipoi ja minun osana on ollut pitkään paisto, ainoita asioita joten olen suostunut opettelemaan.
Minulla on ollut jolla eräällä lammella kymmenkunta vuotta. Yhen tovin Osmangan kalakanta oli heikko, joten oli otettava suunta muualle.
Lammella tulikin kesien aikana käytyä lukematon määrä. Kalansaanti oli tosi varmaa, joskus syöntikalat sai viidessä minuutissa. Isoja ahveniakin asusteli siellä, suurin saamani painoi 1,2 kiloa.
Ensi alkuun jolla oli lukittuna, mutta kerran joku oli yrittänyt kalalle ja kun ei saanut lukkoa särettyä, oli airot katkonut ja syytänyt teljot lampeen. Päätin jättää lukon pois, mutta ei sekään ollut hyvä. Jolla oli jätetty lammelle tuuliajolle, liekö ollut samat henkilöt. Kaksi kertaa sitä etsittiin, ennenkuin kiikarilla löytyi, oli heinikossa upoksissa, vain viitisen senttiä reunaa näkyi.
Ei siinä auttanut muu kuin tuoda jolla kotiin korjattavaksi. Kyselin kyllä kalakavereitä apuun, mutta yksin se piti minun vetää autolle. Sitten piti haalata auton kattotelineille. Silloin olin vielä riskissä kunnossa.
Yksin sen vein takaisin, enkä kysellyt muita kalallekaan. Pari vierasta olen käyttänyt siellä, monesti olen ollut yksin ja nauttinut hiljaisuudesta tunteja.
Nyt on Osmangassa hyvä kalakanta, joten päätin hakea jolla kotiin ja rempata sen kuntoon. Pari vuotta oli jo käyttämättä.
Minna kanssa eilen lähdimme lammelle. Jolla oli suht hyvässä kunnossa, joten vetonarut kiinni ja matka alkoi. Piti siinä muutamia kertoja henkeä vetää ja nauttia hieman evästä ja juomista.
Tänään nostetaan jolla katon alle ja alan tutkia tarkemmin vaurioita.
Tuo aika tuntuu kuluvan aivan liian joutuin. Kuukausikalenterista seinällä saa kääntää lehteä kuin Aku Ankkaa lukiessa.
Torstaina Mika kävi plasmaleikkurilla katkomassa viimeiset parsirakenteet.
Perjantaina käytiin hakemassa viimeiset verkot jään alta. Olihan siellä vielä syömähauki.
Väliin piti jännittää Kalpan ottelut, mutta yhteen jäi ja pelaajilla alkoi kesäloma. Surku homma.
Maanantaina aloitettiin ilmanpoistotötterön poisto navetan katolta. Eka päivänä saatiin katto ja ympäryspellit pois.
Keskiviikkona saatiin reikä kattopeltiä vaille valmiiksi. Ei kun tutkimaan vanhoja peltejä. Melkoiset neliöt niitä olikin, mutta kaikki väärällä profiililla. Puhelin kouraan ja soittorumba käyntiin. Paltamoon tulee pätkäpellit ensi viikolla. Vaalassa myyjä sanoi oikeaa peltiä löytyvän varastosta. Kissan killit, olisi pitänyt tilata tehtaalta ja odotella herra ties kuinka kauan.
Pistettiin kuiteskin kaiken varalta vanha resu aukon peitoksi, eipähän ainakaan sateen sattuessa pääse vesi sisään.
kun Ahti on anteliaalla päällä. Kala liikku nyt hyvin ja käy pyydyksiin. Viimeksi tuli verkoista talven paras saalis koon ja painon suhteen. Haukea, lahnoja, kuha, ahven ja matikka.
Tästä innostuneena kävimme eilen Minnan kanssa uittelemassa pilkkejä. Meidän mökkiranta ei ole koskaan antanut pilkillä juuri mitään.
Toivoimme muutamaa ahventa tai särkeä. Minulla oli tarkoitus kokeilla iskukoukkuja talvella. Suksella on nyt hyvä liikkua. Pinta on kova yöpakkasten jälkeen ja jäätäkin on riittävästi.
Paljon olen pyytänyt kesällä haukea iskukoukuilla, mutta aattelin kokeilla ensikertaa jään alta. Molemmat saimme yhden ahvenen, joten aloin viritellä koukkuja. Kolmas koukku jouti vielä varastoon.
Oli siinä hieman miettimistä, mutta siellä nyt pari koukkua pyytää.
Lokitkin tulivat ihmettelemään meidän touhua ja tietenkin odottivat, jätetäänkö jäälle syömistä.
