torstai 23. marraskuuta 2017

Mekkalat alkavat

  Nyt alkavat pennut metelöidä yöllä ja päivällä, 

niinpä Minnakin oli lopultakin kömpinyt minun viereen.
  Villi meno jatkuu ja

jatkuu.

  Pian maistuu ruoka. Nucca ei enää mielellään imetä terävien hampaiden takia.
  Sitten untenmaille.

 

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

tiistai 21. marraskuuta 2017

Pari kuvaa

  Tässäpä odotellaan ruokaa, kun Nuccakin vietiin tarhaan. Kohta alkaa huuto, jos ei ala tulla evästä.
  Yksi jo murjottaa.
  Syönnin päälle uni maittaa. 
  Näin se vielä menee. Ruokaa ja unta.
 

lauantai 18. marraskuuta 2017

Mä vartiossa seison

näin yössä yksinään. 
  Tuli mieleen tuo sota-ajan laulu eilen illalla, kun sain kuvan navetan eteen ilmestyneestä vahdista.
  Hyvin oli jaksanut yön vahtia, ei ollut karannut eikä pistänyt pitkälleen. 

perjantai 17. marraskuuta 2017

Nami, nami RUOKAA

  Pennuille puhkesi hampaat ja senhän tietää, ettei Nucca enää mielellään imetä. Tahtoo ne naskalit tehdä kipeää nännissä.
  Päätimme kokeilla, älyäisivätkö pennut mitään ruokakipolla. Ei tarvinnut kuin pistää kuono puuroon, niin mussutus alkoi.
  Pennut yksitellen
                            Ameliè
                            Acu
                            Annica

                    Adele


                    Ali Baba


                    Aada



torstai 16. marraskuuta 2017

Nyt alkoi vipellys

  Näistä puoliin meteliä riittää, heti kun Nucca käy pentujen luona. Sama jos jokin kolahtaa vähän äänekkäämmin.
  Siivoushommat alkavat nyt tosissaan, kun pennut kömpivät lattialle ja laatikkoon takaisin.
 

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Vieraana metsällä

  Tänään pääsin Arin, Saken Ja Aren kanssa metsälle Salokylän maisemiin.
  Sakelle pistettiin minun panta kaulaan ja jäimme pellon reunamille. Ari lähti Aren kanssa etsimään muualta ajettavaa.
  Sakke löysi lopulta jäniksen ja ajo raikui. Pyöri niin pirullisessa tureikossa, etten minä ehtinyt muuta kuin ihailla jäbän vauhtia. Näin varmaan sen kymmenkunta kertaa, mutta onneksi en päässyt ampumaan.
  Yritin välillä katsoa, miten Are pelaa. Perkale kun minun ristiinpaikannus lisenssi oli vanhentunut pyhänä. Soitto Minnalle, käy äkkiä maksamassa vuoden lisenssi. Hyvin onnistui ja vartin päästä näin Aren liikkeet.
  Arehan (7kk) veteli ketun perässä. Sitten ajoon tuli toinen koira ja Arikin tuli Saken ajolle.
  Jänis kulki kuin aave. Vaikka näimme, ei ampumatilannetta.
  Sitten Ari sai Saken vislaamalla pois ajosta. 
  Ei muuta kuin pentu jäljille ja pian ajo alkoi. Valmiiksi kypsä jänis ei isoa lenkkiä tehnyt ja puolen tunnin ajon jälkeen pääsi Are ensimmäiselle kaadolle.
  Ainakin yhtä onnellinen oli Ari kuin Arekin. Kasvattajalle heti viestiä kuvan kanssa.
  Kiitos Arille ja ennenkaikkea koirille mukavasta päivästä!
 

 

maanantai 13. marraskuuta 2017

Nyt se on

sitten ohi lopultakin, meinaan pilkkeen teko.
  Tässä vielä näkyy koivukasa Fergun takana joku viikko sitten.
  Tänään Minnakin jouti kaveriksi lopettelemaan savottaa pennuilta.
  Viimeiset rangat menossa koneeseen.
  Pitkä ja märkä kesä on viivästyttänyt urakkaa. Tänään vihoviimein se loppui.
  Fergukin on nököttänyt kesän pilkekoneen edessä odottaen käyttäjää. 
  Olihan siinä kesällä vielä viivykkinä koneremontti, meni onneksi vanhalta muistilta hyvin.
                     
   Nyt voi rauhassa keskittyä treenaamaan koiria. Jänikset on niin vähissä, ettei niitä raski ampua, mutta on se mukava kuunnella ajoa.
   Ajokokeissa on tullut käytyä muutaman kerran tuomarina ja kerran Saagan kanssa, mutta eipä oikein ole onnistanut.   

torstai 9. marraskuuta 2017

Ilman asetta

  Ari halusi treenin Sakelle vielä ennen pyhän koetta. Olin heti valmis kaveriksi makkaran paistoon ja ajoa kuuntelemaan.
  Vaikka meillä on surkea jäniskanta, Sakke kaivoi jäniksen melkoisen kaukaa.
  Kolmisen tuntia pyöritti palleroa tieltä tielle ja vielä kolmannelle.
  Haulikot pysyivät pussissa koko päivän. Arilla oli rapiat kuusikuukautinen Are mukana, mutta ilma muuttui kurjaksi, joten Are teki vain pienen paskalenkin. Mukava päivä!

tiistai 7. marraskuuta 2017

Kujerrusta

  Pentujen petiltä alkaa kuulua mielenkiintoisia ääniä.
  Tarkkaan kuunnellessa kuluu pientä kujerrusta ja jokunen haukun tapailu. 
  Muutamalla on jo silmät auki.
  Yksi pentu karkailee jo lattialle. Varmaan sama uros joka löi hanttiin , kun leikkasin kynnet. Nucca imetti niin tyytyväisenä, kun neulan terävät kynnet eivät enää pumpanneet utaretta verille.
  Puuma vahtii hyvin tarkkaan, mitä huoneessa tapahtuu. 
  Portailta on hyvä tähystää ja kuunnella pentujen ääniä.

 

perjantai 3. marraskuuta 2017

Lökötellään

  Mahat täynnä on mukava rellotella petillä ja kerätä voimia ruoka-aikaa odotellessa.
 

torstai 2. marraskuuta 2017

Kuvia pennuista

  Tässä muutama kuva pennuista. Jalat alkavat jo hieman kannatella. Ääntä annetaan vuoronperään jopa pitkin yötä.  Voi Minna parka!





  Toivottavasti on eri pentu joka kuvassa.

 

lauantai 28. lokakuuta 2017

Pennut

  Nucca ei oikein minua vielä oikein hyvksy hoitamaan pentuja. Oven raosta kun vilkaisen, yrittää piilottaa pentuja. On tosiaan Minnan koira. Ei Nucca vihainen ole vaan ylisuojelevainen.
  Punnittiin pennut, kun Nucca oli ulkona. En ehtinyt kaikkia videoida, kun Nucca tuli raapimaan ovea, mutta kuvat otin.
  Sitten nukutaan.
  Sitten syödään jälleen.
  Pennut



 

perjantai 27. lokakuuta 2017

Vikinää ja vipellystä

  Minna on muutaman yön valvonut Nucan kanssa. Yökaudet on saanut kuljettaa ulkona tyhjennyksellä.
  Eilen olin Nucan seurana lypsyn ajan ja karkasi pirulainen minulta halkoliiterin alle pesää kaivamaan. Tuli kuiteskin pois, kun hain Minnan navetasta apuun. Sitten vain fleksissä ulos.
  Tätähän se tiesi.
  Ensimmäistä pentua koetti taasen piilotella meiltä. Hurjan näköistä, kun suuhun ottaa. Se on Nucan tapa.
  Nyt antaa minunkin kuvata ja katsella.
  Seitsemän sieltä löytyy, viisi narttua ja kaksi urosta. Zetkalle terveisiä, oli oikea jakauma.
  Ensi silmäyksellä tasainen ja hyvännäköinen pentue. Tänään punnitaan pennut ja katsellaan tarkemmin.
  Kuvia tulee nyt riittämään tulevaisuudessa.
 

maanantai 23. lokakuuta 2017

Tapahtumista köyhä viikko

  Eipä ole paljon hurraamista viikon varrelta. Alkuviikosta pöllyytettin jänistä. On vielä joku hengissä.
  Perjantaina kävin Saagan kanssa beaglen PM:ssä, mutta....
  Oli ensimmäinen pakkasaamu tälle syksylle. Ajo lähti aikamoisen pian, mutta tyssäsi heti tielle. Ei vaan haistanut Saaga jäniksen juoksua.
  Toista ei löytynyt, joten pisteet olivat olemattomat. Tärkeintä on kuiteskin osanotto. Onnittelut voittajalle ja jatkoon päässeille.
  Tulin juuri navetasta (22.30). Pistettiin Lyytin sonnipoika Oleksi karsinaan.
  Nyt tässä odotellaan vaan, montakos pentua Nucca rykäsee.
 

keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Syksyn menoa

  Toissa päivänä oli mullakin hieman navettahommeloisia. Hiehoja siirrettiin sinne sun tänne. Onneksi Minna aikoinaan osti irtoaitoja, joiden avulla siirto kävi kuin pässin aivastus.
  Hyvin asettuivat hihot uusin paikkoihin lehmien sekaan.
  Eilen sitten ulkoilutin Saagaa nelisen tuntia tyhjässä maastossa. Ei kertaakaan merkannut jäbän yöjälkeä. Voi surkeus!
  Sitten arvoitus. Mikä tämä on?
  Paljastan, kunhan saan keksijältä luvan. Perjantaina tapaan tekijän.
 
 

tiistai 10. lokakuuta 2017

Maa on autio ja tyhjä (melkein)

  Tässä jo heräsi epäilys, että meidän koirissa on vikaa, kun ei ajettavia löydy. Lauantaina kokeiltiin pitkäjalkaisilla ja yhtä vaikeaa oli.
  Vaikka valkeus tuli, ei jäniksiä liikaa löytynyt. Haulikkoon en ole panoksia pistänyt ensimmäisen päivän jälkeen.
  Lopulta Arin Sakke sai liikkeelle kusseron, mutta eipä ajo oikein kulkenut. Jäbä tuli istumaan vajaan kymmenen metrin päähän, eikä kehotuksista huolimatta lähtenyt lipettiin. Varoitin Sakesta, mutta pianhan se oli Saken hampaissa.
  Sitten kopasimme neljän järven näköalapaikalla.
Kivesjärvi
  Oulujärvi
  Osmanka ja Kongasjärvi
  Olisihan täällä voinut makkarat paistaa ja kuunnella ajoa, mutta ei Sakke merkannut yhtään jälkeä. Lisäksi alkoi sataa, joten pistimme pillit pussiin.
  Arpan Tuisku oli hakenut tuntikausia, ennekuin löytyi ajettava huitsin nevadasta. Lopulta Arppa haki koiran ajosta pois. Eihän ainoita ajettavia raski ampua.
 
  

 

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Muikkuja moneen makuun

  Tässä voidaan nyt nauttia parista kalareissusta. Minna on laitanut muikkuja kaikilla tavoilla.
  Pikkuisen suolaan
  Osan Minna savusti. Taitavat loppua kättelyssä.
  Kalakukolla on herkuteltu pari päivää
  Tänään vielä nautitaan paistinmuikkuja.    Vieraatkin ovat olleet tyytyväisiä tarjoiluihin.
 
 

torstai 5. lokakuuta 2017

Muikkuja

  Piiiitkästä aikaa tuli tilaisuus päästä oikein muikun pyyntiin. Järvellä alkaa olla aika raitista, mutta eipä haitannut. 
  Suupieliä vetää väkisellä ylöspäin, kun toiveessa on herkkua.
  Eipä mennyt tyhjään tämä reissu, tuoretta kalaa pöydällä. Toivoin leipurilta muikkukukkoa paistinmuikkujen lisäksi.
 
 

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Digipa-ka

  Onhan tuo mukava katsella uutiset Luulajan TV:sta.

  Ihmeellistä ettei suomalaiset saa mitään systeemiä pelaamaan kunnolla. 


  Ruotsalaiset sen sijaan.....