lauantai 13. lokakuuta 2018

Reissuja

Tämä viikko on mennyt Huru-Ukkojen seurueella matkojen merkeissä. Ensin käytiin Savon mailla etsimässä rusakkoja. Tällä kertaa löytyi vain jäniksiä koiran eteen, mutta palataan asiaan lumilla.
  Passipaikka minulla oli aivan upea.
  Oli nautinto kuunnella ajoa, vaikka kaatoa ei tullutkaan.
  Laavulla yritettiin paistaa makkaraa, mutta kesken jäi. Passiin oli lähdettävä. Jossain syödään nyt ohiammuttua jänismuhennosta.
  Eilen suunnattiin Hyrylle parilla koiralla. Tapahtumia riitti sen verran, ettei muistanut edes kuvia ottaa.
  Ensin oli tuhannen komia ja tooooooooosi pitkä kaurisajo.
  Sitten päästiin asiaan. Ensimmäinen jänis hävitti itsensä turvesuolle ja kaksi seuraavaa ajoa päättyivät saman navetan nurkalle, vaikka lähtöpaikat olivat kilometrien päässä toisistaan.
  Kaikesta huolimatta mahtavia reissuja mukavassa porukassa.  

tiistai 9. lokakuuta 2018

Syksy

  Lämpimän kesän jälkeen jouduin vielä niittämään kolmannen kerran osan pelloista.
   Varsinkin apila ja ruokonata olisivat jääneet talveksi liian pitkiksi.
  Taisipa olla viimeisiä hetkiä heinäntekoon, kun kynnöt aloitin melkoisessa lumituiskussa.
   Viiden sentin lumet kyllä sulivat liki täysin, joten kivetkin löytyivät pellolta.
   Kasvattamossa vasikoille juoma maistuu Milkbarista.
   Karsinat alkavat olla täysiä, joten kiertokin saadaan hiljalleen pyörimään toivotulla tavalla.
   Harrastuksillekin täytyy kaivaa jostain vapaata aikaa. Lähinnä olen kiertänyt tuomarina ajokkien kokeissa. Onhan tuota jo tullut käytyä Tornio, Kuhmo ja Ristijärvi eilen.
  Aamu oli kylmän hivakka ja maa jäässä. Maasto oli hyvä eritoten mainion laavun takia.
  Olipa mukava odotella koiraa ja täytellä kortteja ykköserän jälkeen.
 

 

perjantai 28. syyskuuta 2018

Talven merkkejä

alkaa olla ilmassa, joten oli aika järjestellä paikkoja.
  Ensin tietenkin piti otta ettonet ja kerätä voimia päivän töihin.
  Aloitimme hommat mökillä. Ensin lisättiin nuotioon lahonneet laiturit.
  Osmangassa vesi on ollut monta vuotta niin alhaalla, ettei laituria ole kannattanut kasata. Niinpä se on lahonnut maalla.
  Hyvin paloivat jo kesällä kerätyt roskatkin.
  Välillä nykäisimme veneen talviteloille aiemmin tekemääni luiskaan.
  Pitihän sitä huokaista välillä.
  Kotonakin oli kesän aikana kertynyt kaikenlaista roskaa polttomonttuun. Nyt oli niin märkää, että sytyttäminen meinasi olla ongelma.
  Illalla käytiin mökillä ottamassa kunnon löylyt ja nokimakkaraa syömässä.
 
 
 
 
 

sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Miniloma

  Jokin aika sitten sain kutsun tuomarointiin Lohiajoihin Tornioon. Kilpailu on tarkoitettu suomenajokoirille. Kokeeseen kutsutaan Suomen kennelpiirien parhaat sekä muutama Ruotsista ja Norjasta.
Tänä vuonna koiria oli 22, yksi Ruotsista.
  Kun tähän kilpailuun pääse tuomariksi, sinne mennään vaikka konttaamalla.
  Meillä oli mukavasti lomittaja, joten lähdimme Minnan kanssa jo torstaina minilomalle.
  Menomatkalla oli suomalaiseen tapaan tietöitä ja syksyn tapaan mustanpuhuva taivas.
  Olimme varanneet majoituksen Torniojoen rannalta E-City B&B motellista.
  Illalla oltiin sitten Umpitunnelissa
syömässä. Nimestään huolimatta erittäin siisti ravintola ja ruoka oli tosi hyvää ja sitä oli riittävästi.
  Perjantaipäivä kierreltiin Haaparantaa ja pitihän sieltä jotain ostaakin.
  Ilta meni kokeen keskuspaikalla ylituomarin puhuttelussa, koirien, maastojen ja tuomareiden esittelyssä.
  Lauantaina oltiin sitten metsässä väliin poutasäässä väliin kaatosateessa. Koira oli hyvä, maasto erinomainen ja tuomarikaveri sekä koiran omistaja tosi mukavia. Uros sijoittui toiseksi. Toisilla koirilla meni vaihtelevasti. Ajettavat olivat yleensä pieniä, eivätkä suostuneet juoksemaan pitkään. Tulokset eivät päätä huimanneet, vain yksi ykkönen.
  Kainuun edustaja Arppa (koira Arpan Ratto) tarjosi meille vielä ilta-aterian tietenkin Umpitunnelissa.
  Olimme päättäneet nukkua kunnon yöunet ja ajella kotiin vasta sunnuntaina. Yhtenään piti vaihtaa silmälaseja, aurinkoa ja hieman sadettakin.
  Toivottavasti pääsen Lohiajoihin uudestaan. Kiitokset Arpalle! 
 

  
 
  

torstai 20. syyskuuta 2018

Aika

on melkomoisen kummallinen käsite. Aikoinaan pari viikkoa tuntui iäsyydeltä, kun odotti ajokortin saamista. Samoin viimeiset viikot armeijassa olivat kuin elinkautinen.
  Nykyään kuukauden ensimmäisen päivän katsoo kalenterista ja suunnittelee mitä tekee. 
  Menossa on laitumien kunnostus AIV-pelloiksi.
  Paskakärry on tuottanut ongelmia, joten vain osan olen saanut kylvökuntoon. Lohkoilla on niin paljon kantoja ja kiviä, että katsoin parhaammaksi kynnön sijaan ajaa ne jyrsijällä.
  Samalla huomaa , että elää jo kuun viimeisiä päiviä. Nykyään tuntuu kuukausi vilahtavan viikossa selän taa.
  Pitänee hävittää muut kellot ja seurata vain takaperoista ajannäyttäjää.
  Jospa sitten ehtisi tehdäkin jotain.
  Juttujen kirjoittamiseenkin tulee näin valitettavan pitkä väli, mutta eiköhän ajan kulku taasen hidatu, kun ryhdytään odottamaan seuraavaa kesää.
  

lauantai 1. syyskuuta 2018

Sanalasku sanoo,

ettei tuu tuohesta takkia eika vanhasta pappia. 
  Nyt piti minun ryhtyä aikatauluongelmien takia 'papiksi'. Oli meinaan vähän pakko alkaa paalaaminen vuosien jälkeen. Aloitus meinasi heti tyssätä virtaongelmiin, mutta kun alkuun pääsin,
annoin mennä. Puoleen yöhön mennessä oli suurin osa paalattu. Aamulla viimeinen lohko ja sitten käärimään.
  Eilen iltapäivällä kaikki paalit
olivat pihassa. 
  Rehua on meidän tarpeisiin jo riittävästi. Toivottavasti ei enää tartte tehdä kolmatta kertaa. Muutama lohko kuitenkin kasvaa pelottavan hyvin. Näkkyypähän.
  Päivä meni lannanpoistokoneen hydrauliletkujen uusimiseen. Aamulla oli suhauttanut öljyt pihalle. Aikaa meni eniten lattian purkuun, kun letkut on pakko piilottaa elukoilta suojaan. Olihan siinä oltava varovainen, kun hiehojen keskellä karsinassa purat ja laitat uusia letkuja.
  Onneksi näihin letkuongelmiin apu löytyy Mikalta.
  Parvekkeen alle kasvaa aina kesällä hieno auringonkukka puska lintujen talviruokinnan takia.
  Nyt ensimmäiset kukat aukeavat.
  Yksi ongelma ärsyttää  koirien kasvattajia, ainakin meitä. Koiranpennuilta ei enää saa napsaista kannuksia pois heti syntymän jälkeen. En tiedä, kenen hölmön toimesta (vahva epäilys) tämä kirjattiin lakiin. 
  Tämä on johtanut siihen että koirat joudutaan nukuttamaan isona leikkauksen takia.
  Sitten kuljetaan pari viikkoa pönttö
päässä ja törmäillään joka paikkaan. Nucca parka!
 
 
 
 

maanantai 27. elokuuta 2018

Lähiruokapäivä

  Eilen nautittiin kunnon ateria puhtaista luonnon tuotteista. 
  Omia kasvatteja, perunat,
porkkanat,
tomaatit ja
lautaselle aamulla pyydettyjä paistettuja ahvenia.
  Jälkiruoaksi takapihalta omenoita. Piirakka ei viime viikolla kestänyt kuin hetken.
  Näissä herkuissa on vain yksi ongelma. Paino kyllä putoaa, mutta valitettavasti vain hartioilta vyötärölle.
  Meillä ei tule pakollista kasvispäivää, vapaaehtoisesti ehkä. 
 
 

lauantai 25. elokuuta 2018

Hyvältä näyttää

  Toisen sadon teko alkaa olla loppusuoralla. Osa lohkoista on kasvanut erittäin hyvin kuivasta kesästä huolimatta.
Tältäkin saralta lähti yli kymmenen paalia hehtaarilta.
  Paaleja alkaa olla pihassa tosi hyvin ja osa vielä odottaa pelloilla kuivempaa keliä.
  Vielä on kuutisen hehtaaria pystyssä heikompia lohkoja, mutta kyllä niistäkin jotain lähtee.
  Väliin pitää harrastaakin ja nyt oli meidän seuran vuoro valvoa koeammuntaa radalla.
  Tässä ammuttiin karhukoetta
ja nappiosumat tuli.
 
 

maanantai 20. elokuuta 2018

Hiljalleen

mennään tuon rehun teon kanssa. Neljäsosa on paaleissa pihassa ja neljäsosa odottaa paalausta. 

  Oli tarkoitus tänään pistää pakettiin, mutta ei Kajaanista löytynyt käärijään laakeria. Toivottavasti ei sada, että päästäisiin huomenna töihin
  ja laakeri tulisi postissa. Ei ole luotto minulla korkealla Postin toimintaan.
  Paavo ja Maija keksivät metkoja hommia
välipäiviksi. Puimakone piti saada suojaan. Näitä ei mahda enää olla oikein monta täydellisenä.
  Kaikki remmitkin ovat tallessa, samoin syöttöpöytä ja lietso. Konetta mallataan pyörittämään toimiva maamoottori.
  

 

torstai 9. elokuuta 2018

Red Bull-paali

  Kaura-herne kylvös pistettiin paaliin tänään. Lähtö oli hyvä, mutta lopussa iski masennus.

  En tiedä kenen täysipäisen ihmisen pitää käydä kätkemässä purkkeja karhoon. Niitin kuiteskin tavallisella niittokoneella. Jälki oli sen verran ohut, että olisin huomannut purkin pellolla.
  Jollakin on jotain meitä vastaan tai haluaa muuten vain leikkiä eläinten hengellä. Paali täytyy purkaa varovasti ja käydä läpi miinaharavalla.
  Tuomo ei huomannut tölkkiä ennenkuin se vilahti jo noukkimeen. Onneksi kuiteskin huomasi, joten ehkä saadaan purkki pois. Talvella olisi mennyt silppurin läpi ja hiehojen eteen. Magneettikaan ei auta eläimelle, alumiinia kun tölkki on. 
  Onneksi näihin 
ei voi kätkeä mitään, joten napostellaan vapaasti. 
 

lauantai 4. elokuuta 2018

Tapahtumia

  Heinät saatiin kuivina katon alle, joten ukkoskuuro teki poikaa.
  Vettä tuli kunnolla jytinän ja salamoiden kera.
  Aadakin aukoo äänijänteitä tulevaa syksyä varten.
  Sitten kipaistaan parvekkeelle tarkastelemaan kylän tapahtumia. Jospa siellä näkyisi uusia haukuttavia.
   Tänään oltiin ulkoruokinnassa Minnan kanssa. Hääpäivän kunniaksi kävimme syömässä Paltamon Sydämmessä.
  Näkymät ovat tosi upeat 
ja ruoka tosi hyvää.
  Illalla napostellaan jälkiruoaksi oman puun kirsikoita.
 

 
 

keskiviikko 1. elokuuta 2018

Vippaskonsteja

  Lehmät lähtivät heinäkuun alussa, joten laitumet jäivät syömättä pääosin. Osa niistä jo vedettiin paaliin, mutta pienet siprut on korjattava muuten.
  Kahden hengen työvoimalla täytyy kehitellä systeemejä. Ketjuharavalla heinät ensin tollerolle,
  sitten paalipihdillä heinät kasaan ja puristus.
   Hyvin tuo onnistui.
  Sitten maistellaan omista perunoista maitopottua,

joskin Minna keittää pottumaitoa.
  Yks aamu Minna bongasi kesyn rusakon kotiin tullessaan.
  Muutenkin jäniksiä on näkynyt enemmän kuin viime vuonna. Näyttää paljon paremmalta syksyä ajatellen.
 
 
 

tiistai 24. heinäkuuta 2018

Aadan vieras

  Mökillä on puuhasteltu kaikenlaista. Hellekesä houkutteli terassin tekoon, 
 mutta mökissä on raittiimpi kuin ulkona.

  Hissukseen tehtiin. En tiedä tuliko hiljaa hyvä.
  Aadakin makoilee mielellään varsinkin varjossa.
  Eilen Aada sai vieraan. Jyrkillä oli Malva mukana ja sitten riemu repesi.
  Jyrkin kanssa haettiin muikkuverkot pois ja koirulit uivat venettä vastaan.
  Malvan lähdettyä Aada sippasi terassille.
  Tänään tekaistiin puattipoukama. 
  On ollut hankala pitää venettä rannassa. Varsinkin syksyllä talviteloille veto ja keväällä vesillelasku.
  Kotona Aada hakeutuu boxissa heti sohvan selkänojalle tirsoille.