lauantai 30. tammikuuta 2016

Tilalla tapahtuu

  Pakkaskausi kokeili muutakin kuin koneita. Tiaiset koettivat pörhistellä höyheniä syödes- sään. Murskattuja pähkinöitä ei kannata niille syöttää. Teline tyhjenee parissa tunnissa. Nyt sain kokonaisia ja kestää viikon nokkia.
  Lähes lumeton talvi ja kovat pakkaset saivat myös uhkujään esille. 
  Maantien ojakin on tukossa ja nyt on yksi pelto jään alla.
  Pakkanen jäädytti paalitkin niin tönköksi, että itku meinasi tulla niitä repiessä. Onneksi apu on lähellä ja Tuomo on käynyt apevaunulla silppuamassa rehua. 
  Keskiviikko päästi Huru-Ukot kokeilemaan rusakoita nurin. Ensimmäinen oli kuitenkin oikea jänis.
  Toinenkin ajettava oli jänis, mutta Arppa sai Tuiskun kiinni. Kolmas olikin sitten sekuli, joskin se varmistui vasta kaadon jälkeen.
  Mielikin tässä alkaa hiljalleen virkistyä, kun kaamos on päättynyt. Kaijan päivän jälkeen paistoi aurinko ensimmäisen kerran pihaan ja taloon.
    
 
 
 
 
 

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Juhlia juhlan perään

  Perjantaiaamuna startattiin kohti Kuopiota. Meidät oli kutsuttu ainutlaatuiseen  (ainakin meille) tilaisuuteen. Perillä pakkasta oli liki kolmekymmentä, mutta tilaisuus oli onneksi KYS:n auditoriossa.
  Minnan sisko Mervillä oli tohtorin väitöstilaisuus. Mervi on työskennellyt kolmisen vuosikymmentä KYS:ssä sairaalafyysikkona eri osastoilla. Työn ja kodinhoidon rinnalla oli hiljaisuudessa valmistellut väitöksensä.
  Akateemisen vartin kuluttua saapuvat esiintyjät areenalle. Kustos prof. Pasi Karjalainen, akatemia prof. Risto Ilmoniemi ja Mervi Könönen. Auditorio oli täynnä.
  Ensin Mervi kävi läpi väitöskirjaansa havainnollisesti. Taisin käsittää (minun ymmärrykseni mukaan), miten eri kuvauksilla voidaan tutkia sairauksia ja miten niitä voidaan käyttää hyödyksi hoidoissa. Tämä on minun käsitys, saattaa olla aivan pielessä.
  Esittelyn jälkeen alkoi yli tunnin piinava tenttaus vastaväittelijän toimesta. Joissakin kohdin veti Merviäkin vakavaksi.
  Loppupuheenvuorossa professori Risto Ilmoniemi käsitteli väitöskirjan hyvät puolet ja mitä olisi voinut vielä tarkentaa. Kehui lopuksi ja totesi: VÄITÖSKIRJA HYVÄKSYTTY!
  Sydämestä tulevat onnittelut Merville!
  Tilaisuuden jälkeen oli sairaalassa väitöskahvit ja illalla karonkka vastaväittelijän kunniaksi.
  Iltatilaisuudessa huomasin, että sairaalan väestäkin löytyy huumori-ihmisiä. Ohjelman aikana sai välillä nauraa vedet silmissä. 
  Työtoverit olivat valmistaneet viitan ja tohtorin hatun ensi alkuun. Oikea promootio on joskus tulevaisuudessa.
  
  Karonkan aikana tuli Minnalle viesti kotoa: lehmävasikka tuli ja molemmat voivat hyvin. Tietenkin juhlan kunniaksi Mervi antoi nimikkovasikalleen nimen NERVI.
  Eilen ajettiin kotiin ja hyvä että ehdittiin lämmittää huoneet, kun lähdettiin juhlimaan naapurin 50-vuotispäivää.
  Tänään käytiin vielä Ilarin synttäreillä Paltamossa. 
  Onpas tullut juhlittua kerrakseen.
 

 
 
 

torstai 14. tammikuuta 2016

Veikeä talvi

  Onpas tämä ollut mielenkiintoinen talven alku. Koko syksy oli lauha, sateinen ja liki lumeton. Sen mitä satoi, suli heti pois.
  Sitten tuli pakkaset sulaan maahan. Viime talvena meilläkin jäi pellot kalkitsematta, kun en uskaltanut päästää kalustoa roudattomille pelloille. Nyt kokeilemme uudestaan.
  Eipä ole herran elämään käynyt mittarit -33:ssä.
Linnutkin ahkeroivat ruokintapaikalla.

  Pähkinät häviää päivässä, auringonkukan siemenet kahdessa. Lämpöä haetaan pörhistelemällä höyheniä.
  Autosta sippasi lohkolämmitin ja polttoöljystä tuli marjapuuroa. Ei paljon naurattanut, mutta näistäkin selvittiin.
  Lunta ei ole kuin näöksi. Pihakin paikoin paljas.
  Metsässä näkyy risut ja männyn kävytkin.
  Nyt kait etelässä ollaan onnellisia, kun lopultakin saatiin lunta. Tosin telkusta tulee vain etelän hätä lumen keskellä. Varoitetaan kelistä, pakkasesta, tuulesta. Pohjoisen reipas -40 sivutetaan huomautuksella: talven pakkasennätys.
  On se ihme, miten joka vuosi talvi tulee aina yllättäen etelään. Ei taida olla siellä kenelläkään käytössä kalenteria?
  Meille ei lunta siunaantunut, mutta tuuli pyörii liki myrskyä.
  Tuli mieleen juttu romaanipojasta, joka meni taloon lämmittelemään.
  Talonväki kyseli, miten sinä tarkenet kesäkamppeissa, lipposet jalassa yli kolmenkymmenen asteen pakkasessa.
  Poika tuumasi, että onhan siellä kylmä, mutta onneksi tuo kova tuuli hälventää hieman.



perjantai 8. tammikuuta 2016

Pulassa

  Suosi suomalaista,osta kotimaista!
  Öljyä ei ainakaan vielä ole löytynyt Suomesta, mutta jalostamoita kylläkin. Omistusrakenteista en tiedä mitään, mutta kait osakkeet ovat suurelta osin ulkomaisissa käsissä.
  Vuosikausia olemme käyttäneet saman firman moottoripölttoöljyä, vaan nyt tuli p.....n moinen probleema. 
  Eilen saatiin Jontikka tallista ulos, mutta siihen hyytyi. Suodattimet tukossa ja täynnä jähmeää polttoöljyä. Ei auttanut muu kuin, hakea ressut ja masteri töhöttämään. Viitisen minuuttia lämmitti, mutta sitten loppui löpö. Astian kanssa tankille, mutta pumppu vain kurnutti tyhjää. Taskulamppulla tarkistin ja tilatankissa oli marjapuuromaista polttoainetta. Voihan p....e.
  Onneksi naapurissa Anssilla oli juoksevaa tavaraa (saman firman) ja saatiin masteri lämmittämään.            Olipahan mukava vaihdella suodattimia -30 asteen pakkasessa. 
  Jontikkakin lähti tunnin päästä käyntiin ja pääsin lopultakin töihin. 
  Tänään otin heti aamulla yhteyttä öljyn toimittajaan ja siellä luvattiin selvitellä asiaa. Päätökset oli vähän siihen malliin kuin Melassa. Siellähän ilmeisesti kanslisti päättää sairauslomista eikä lääkäri. Meinaan omalta kohdalta kaivoon putoaminen todettiin sairaudeksi eikä tapaturmaksi.
  Poikkesin hieman asiasta, mutta kismittää vielä vuosien jälkeenkin.  
  Polttoöljyn toimittajan neuvot olivat puhelimessa:
  -hämmennä tilatankkia (millä)
  -lämmitä sitä (nuotiollako)
  -ota yhteys johonkin huoltofirmaan
  -tyhjennä tankki (maahanko) ja tilaa uutta
  -odota kesää, kyllä se sitten sulaa
  Loppukaneetti: ei tämä ole meidän vika, emme voi tehdä mitään. Syy on Suomen ilmastossa. Kait valmistaja tietää, missä olosuhteissä täytyy vehkeiden Suomessa pelata.
  Onneksi viiden kilometrin päästä (-35) sain juoksevaa löpöä. Kiitokset Anssille ja Tuomolle.
  Pää höyryten mietimme jatkoa. Pakko on saada kuitenkin koneet pelaamaan.
  Saattaapi olla edessä toimittajan vaihto, kun vain tietäisi, mihin astiaan aine laitetaan. 

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Kallis kulta?

  -28. Näinpä tuli talvi pakkasineen Suomeen. Kait ne on nyt onnellisia etelässäkin.
  Suomi on tällä hetkellä tuonnin varassa. Minna vain honasi aamulla, kun sähköt meni poikki, että taisi Putinilla ottaa älän päälle häviö loppuottelussa.
  Taisi pistää katkaisijan 0-asentoon. Kallekin lännessä käänsi nappulaa, kun Ruotsi ei saanut mitaliakaan.
  Tulkoon valkeus!
  Onneksi Jontikka lähti käyntiin, niin päästiin aamutoimiin valoissa eikä kynttilöiden varassa.
  Eiköhän se naapurimaissakin unohdu häviöt, kunhan nukkuvat ensi yön yli.
  Onnea Suomen nuorille!