maanantai 30. maaliskuuta 2026

Järvellä, pihalla ja töllön ääressä

   Hyvin kestää jäät vielä käydä verkoilla. Rantaan on noussut hieman vettä. mutta selällä on kova jää pinnassa varsinkin yökylmäsen jälkeen. Eikä avantojakaan tarvi paljon hakata. 

  Pari kertaa on verkoissa ollut syömäkalat. Näyttäs hieman virkistyvän kalankin liike. 

  Lauantaina päästiin juuri jäälle, kun paikalle pyhkäisi kolme retkiluistelijaa. Poristiin siinä toveroinen ja kuulosti, että kiertelevät ympäri Suomea etsien hyviä jäitä.

  Loppuviikosta raikkasimme aika raskaasti sireenipehkoja. Viime kesänä jäi leikkuu väliin, joten poistimme paksut oksat. Eiköhän ne kannot ala työntää versoja alaoksista. Ei kannata antaa enää valtautua liian pitkäksi.


  Ilta menikin sitten seuratessa Kalpan ratkaisupeliä HIFK:ä vastaan. Olikin raastava jännitysnäytelmä. Jusehan se lopulta teki voittomaalin jatkoerässä. 

  Eilen illalla Ilves vei kotonaan voiton, mutta onhan Kalpa pudottanut Ilveksen jatkoista kahtena edellisenä vuonna. 

  Ei kahta ilman kolmatta. 

  TOIVOTTAVASTI!

keskiviikko 25. maaliskuuta 2026

Ifolor:täysi vitsi

  Sain serkkupojalta syksyllä synttärilahjaksi palapelin kuvasta Osmankajärveltä. Kuva on kalareissulta 17.7.2024 klo 10.00. 

  Valitettavasti tilasi palapelin Ifolorilta.


 

  Kuvaa oli muokattu. Kuva oli peilikuva ja sitä oli leikattu kolmelta sivulta. Lisäksi värit olivat päin prinkkalaa. 

  En tiedä, muokkasiko kuvaa tekoäly vai jonkun sormet. Oli miten oli, mutta oli törkeä temppu. 

  Palapelin valmisti saksalainen firma, joten siellä kuvaa tuskin oli muuteltu. 

  Palapelin laatikon kannessa on yleensä hyvä kuva, Mutta Ifolor nakkasi valmistajan laatikon roskiin ja laittoi palat omaan laatikkoonsa ja mukaan kämmenen kokoisen valokuvan. 

  Aloitin palapelin joulun jälkeen ja ensimmäiset viikot menivät sormi suussa. Kaivoin lopulta esiin alkuperäisen kuvan esiin ja huomasin muokkauksen. Asia alkoi selkityä.

  Harmaita hiuksia ehti silti tulla, ennenkuin palat alkoivat löytää paikkansa.  

  Kolme kuukautta meni päätä raapiessa. Meillä on tapana, että Minna käy panemassa viimeisen palan paikoilleen.


  Siinä se lopultakin odottaa kelmua päälle.


  Itse olen tilannut palapelit suoraan valmistajalta Saksasta ja ovat olleet hyviä.

  Jos haluatte kuvasta hyvän palapelin, unohtaa Ifolor!

torstai 19. maaliskuuta 2026

Huolestuttavan aikaisin

 tuli kevät tänä vuonna. Olemattomat lumet sulivat vauhdilla ja pellot alkavat olla sulana. Loputkin lumet kova tuuli hävittää taivaan sineen.


  Omituinen talvi on takana. Ensin pitkä jakso kireää pakkasta sitten  kunnon lämpöaalto. 

  Onhan noita muitakin ihme talvia ollut. Olin Ruotsissa töissä seitsemänkummentäyksi ja telkkarissaa näyttivät, kun maaliskuussa catebillari aukaisi tietä Raappananmäkeen mahottoman lumimyrskyn jälkeen. 

  Löysin autotallin seinästä mielenkiintoiset muistiinpanot. 24.4.1990 on päästy karhitsemaan peltoraivio. 

  Toinen merkintä on 25.4.2011. Yksi pelto on saatu karhittua. 


  Kyllä tämä kevät lyö kaikki ennätykset. 

  Perimätieto kertoo 1800-luvulta, että toukoja kylvetty helmi-maaliskuussa ja sitten ankara takatalvi. Juhannuksena tiedon mukaan ajettu hevosella jäitä myöten Kajaaniin. On varmaan tapahtunut  nälkävuosina. Näin tarinat kertovat. 

  Mustarastaatkin ovat keikkuneet jo monta päivää lintulautojen alla. Ovat kuukausi-puolitoista aikaisessa.

  Nyt pitäisi alkaa jo kalankin liikkua, mutta taitavat nekin olla sekaisin. Toissa kerralla yksi hauki viimeksi ei mitään. Saapahan raitista ilmaa. Ans kattoo kauanko verkkoja pystyy vielä pitämään.

  Toivottavasti säästytään takatalvelta. 

  Siinä toivossa ettei takatalvea tule, otettiin vene pihalle. Tarkoitus on pestä se ja laitella valmiiksi vesille. Lauantaiksi lupaili lämmintä, joten sitten pesemään.




tiistai 3. maaliskuuta 2026

Pelastusoperaatio

  Meillä on ollut tänä talvena ongelmia kalastuksessa. Vanhalle paikalle virittelimme kolme kahden verkon jataa. Yksi jata alkoi jumittaa, eikä verkot lähteneet liikkumaan. Melkoisella työllä saimme lopulta verkot liikkeelle. Tulikin kunnon neljän metrin ranka. Äherryksen jälkeen irtosi mutapohjasta, eikä juurikaan onneksi verkko revennyt pilalle. 

  Muutama viikko meni hyvin, kunnes kolmisen viikkoa sitten jatan naruavannolla oli verkko päässyt nousemaan ja jäätynyt yläainasta kiinni. Jäätäkin on jo tuskalle asti, niinpä siunasimme verkot menetetyiksi. 

  Eikä siinä kaikki. Viikon päästä jäi toinenkin jata jumiin, nyt ilmeisesti ala-aina oli kiinni jossain, koska yläaina liikkui. Meinasimme pistää jo pillit pussiin ja todeta, että siihen loppuu talvikalastus. Harmitti niin vietävästi, koska paras pyyntikausi on jo nurkan takana. 

  Ilmeisesti alitajunta oli työskennellyt ongelman kimpussa, koska olin ehkä keksinyt ratkaisun. 

  Eilen päätimme kokeilla ideaani.

  Saatiin vielä Jyrkin poika Ilari kolmanneksi hommaan. Malvahan touhuaa aina meidän kanssa jäällä. 

  

  Kairalla reikä metrin verran naruavannosta ja siitä ongittiin verkko ylös. Kun ala-aina saatiin käteen, puukolla verkko poikki ja uittonaru kiinni. Hyvin onnisti ja verkosta löytyi niin eläviä kuin kuolleita kaloja. Verkot pesuun ja uudet tilalle. Kylläpä meinasi vetää suupieltä ylöspäin. 

  Sama operaatio toiselle jatalle. Onnisti aivan yhtä hyvin. Kaikki verkot tuotiin pesuun onnen huumassa. Verkot eivät lyhentynee kuin metrin verran, joten vähällä päästiin.

  Rannassa totesimme, että konstit ei lopu, kun jaksaa asioita puntaroida. 

  Eipä loppunut vielä talvikalastus. Viikon päästä uudestaan jäälle.


 
 

sunnuntai 1. maaliskuuta 2026

Voihan pirkule

   Lunta on hiljalleen kertynyt liki päivittäin. Lumi on puuterilunta, eikä ole paljon ollut suvikeliä. Tuulettomia päiviä on ollut, joten parvekkeelle niin tasolle kuin kaiteellekkin on hiljalleen kertynyt paljon. 


  Melkoinen lumiaita on jo kaiteella. 

  Pihaa olen linkoillut silloin kun huvittaa. Perjantaina lähdin käymään mökillä, kun on tarkoitus käydä verkoilla. Tietä olen lingonnut useita vuosikymmeniä, eikä ole ollut ongelmia. 

  Nyt löytyi kuitenkin jostain kivi ja lingosta akseli poikki. Onneksi olin liikkeellä aamupäivällä ja sain Mikan kiinni. Mika lupasi korjata akselin, niinpä lähdin köröttelemään pajalle. 

  Linko on taasen kunnossa kiitos Mikan. Eipä ole tarvinnut palata Mikalta myrrystuulella koskaan.