sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Paskat

  On siellä virastoissa taasen mietitty, miten tämä maaseutu saadaan autioitumaan. Kirjoituspöydän takana on varmaan tarkkaan harkittu, kuinka Itämeri pelastetaan.
   Viikolla tuli meinaan kirje, jossa vaadittiin ilmoittamaan likakaivon tyhjennys jätefirmalle.                
  Hyväksytyt menetelmät:
  Kalkkistabilointi (8,5kg/m3) samalla sekoittaen, kunnes PH on yli 12. Siis mennään kaivoon liuskan kanssa jotta nähdään PH.
  TAI sisältö kompostoidaan.
  TAI termofiilinen mädätys.
  TAI terminen kuivaaminen.
  TAI viedään jätös sadan kilometrin päähän Majasaareen.
  TAI annetaan jätefirman hoitaa tyhjennys ilman huolen häivää (paitsi tyhjä rahapussi).
  Huomenna täytynee hakea KIPAsta sivistyssanakirja ensialkuun.
  Jos käsitelty jätös levitetään omalle pellolle, pitää ilmoittaa peruslohko, mihin paskat on pantu. Jätteet on mullattava VÄLITTÖMÄSTI!
  Onneksi meillä on mökillä vanhanajan huusi, joten isomman tarpeen teen siellä (tietenkin pitää käyttää autoa), muuten suhauttelen ulos nurkan taakse. Kesän aikana taidan rakentaa kotiinkin oikean huusin. Ei tällä iällä enää kehtaa eikä  tarkene riuulla istua.
  Kaiken varalta ostan muistikirjan, johon merkkaan jokaisen tyhjennyksen (pvm ja klo). Varmaan kohta tämäkin vaaditaan. Lisäksi merkkaan arvioidun määrän ja laadun (kova, löysä, ripuli).
  Metsässä merkkaan paikan punaisella nauhalla ja kirjoitan lappuun VAARALLISTA JÄTETTÄ!
  Olisikohan Sipilän listassa vielä paikka yhdelle älyttömälle byrokratian purulle?

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Puuhastelua ja lepoa

  Minna se aina kerää ja koittaa piilottaa kaikki leluni johonkin, mutta etsivä löytää.
  Löytyihän sieltä mieluisin tavarani.
  Otetaanpa unoset venyttelyn jälkeen.
  Nytpä jaksaakin puolustaa ruokakuppiaan Puumalta. Ei päästä Timangi kissaa ruoan kimppuun.
  Lopuksi katsotaan luonto-ohjelmaa. Valitettavasti ei tullut jänisohjelmaa vaan vesimaailmasta rumia kaloja.
  Unihan se lopulta voittaa.
  Jyrkin kanssa on talvi puuhasteltu järvellä ja kalaakin saatu silloin tällöin. Täytynee laittaa yksi kuva, kun ei ehkä enää kovin pitkään uskalla jäälle mennä.


 
 

 

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Huijataanko mainoksilla

  Otsikkoon viitaten kyllä!
  Osta lasit yksitehot alle kahdeksankymppiä, monitehot alle satakolmekymmentä. Saat toiset ilmaiseksi tai valitse aurinkolasit omilla voimakkuuksilla.
  Joku liike lupaa toiset ilmaiseksi ja kolmannet samoin ilmaiseksi vaikka serkun kummin kaimalle.
  Tärkein sana mainoksissa on ALKAEN.
  Tarjous koskee joitain mölkerösankoja ja ikkunalasin tapaisia linssejä.
  Kävin nimittäin liikkeessä tarkistuttamassa näköni ja ehkä uusimassa laseja. Sitten valittiin sangat ja linssejä valitessa piti maksaa joka jesuksen parannuksesta satoja euroja.
  Loppuhinta huitaisikin yli SEITSEMÄNSADAN euron. Niinpä sanoin kiitos ja näkemiin.
  Onneksi näköni on viimeisen viiden vuoden aikana vain parantunut, joten päätin pärjätä entisillä!
  Miten huononäköiset pystyvät lukemaan mikroskooppisen pieniä mainostekstejä ilman uusia laseja. Netistäkin älysin katsella hinnanmuodostumista vasta käyntini jälkeen.
  
  

keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Timangin päivä

  Timangin päivään kuuluu kaikkea mukavaa ja uutta.
  Pantaa pitää rapsuttaa.

  Lumesta etsitään kaikkea mahdollista.
  Leikkiä Puuman kanssa.



  Tutkitaan paikkoja ja syödään välillä.
  Sitten riisutaan Pekalta haalarit.


  Sitten päivä alkaakin olla pulkassa.
 
 
 
 
 
 

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Kuvia

  Viimeisen viikon Timangi sai vielä peuhata kaverin kanssa. Minna vei pennut aamuhangilla lenkille.


  Lenkin jälkeen iski väsy ja lepopaikka löytyi helposti.

  Tähän loppuun uusien omistajien ottamia kuvia.






  Timangi hieman kaipailee kavereitaan, mutta onhan kuiteskin tuttu paikka ja tutut hajut. Pitäähän sitä väliin hieman murjottaa.
 
  Hellyyttä haetaan sylistä.
 
 
 
 
 

perjantai 10. huhtikuuta 2015

30 vuotta

  Kolmekymmentä vuotta on tullut täyteen, meinaan kantturoiden kanssa touhuttua. Tälle taipaleelle on mahtunut niin itkua jos nauruakin. 1985 aloitettiin lypsyhommelit yhdeksällä lehmällä. Hissunkissun parsipaikkoja on lisätty nykyiseen ottamalla tyhjää tilaa teholliseen käyttöön. 
  Peltoakin on ostettu ja raivattu.
  Näillä varmaan mennään niin kauan kuin terveys ja byrokratia sallii.
  Meijeri, nykyisin Itämaito, palkitsee laatumaidon tuottamisesta kunniakirjalla ja esineillä.
  Yhteensattumien vuoksi emme päässeet palkintoja noutamaan Kajaanin tilaisuudesta. Niinpä Jokelaisen Tero kävi tuomassa ne kotiin. Joimme juhlakahvit kotona, tosin ei oikein juhlakamppeissa kesken työpäivän.
  Tulihan sieltä myöskin hopeaa.
  Kiitokset kuuluvat myös päteville ja ammattitaitoisille lomittajille. KIITOS!