perjantai 23. helmikuuta 2018

Yhä ylös yrittää,

katolle hän kiipeää. Tuli tuo laulu mieleen, kun Minna huomasi eilen vinhat jälet navetan takana.
  Rusakkohan
se siellä oli palloillut.
  On tainnut olla useampikin. Olivat varmaan honanneet, että navetan katolta näkee, onko Pekka keittiössä vai kyttäämässä.
   Katolta on lauhalla ilmalla tullut lumet alas muodostaen oivan tien ylös.
  Harjalla istuvat vuoronperään vahdissa, kun toiset syövät AIV:n  täppeitä maasta.
  Olisikin ensi kerta, jos saisi ammuttua rusakon katolta.
  Melkomoisia venkuloita!



perjantai 16. helmikuuta 2018

Mehtäystä ja akrobatiaa

  Pitkään on ollut voimassa kutsu metsälle Salokylän maisemiin Arin vieraana. Eilen saatiin sovitettua aikataulut yhteen, joten Huru-ukot suuntasivat aamutuimaan etsimään ajettavia.
  Salokylällä näyttää olevan hyvin jäniksiä, niinpä ei kauan kestänyt Arella  ylösotto. Aika pienellä alueella pyöri ajo, mutta kun Ari tiesi jänisten reitit, ei kauan kestänyt kaatoon.
   Melkoinen epeli alkaa Are olla nuoresta iästä huolimatta.
  Olikin aika istua nuotiolle kahville ja makkaran paistoon.
  Keli ei ollut parhaan tapin takaa. Sakkea lumi upotti liikaa ja Arekin taisi tuumata, että jätetään jäniksiä toiseenkin kertaan.
  Kotona Aada katselee ikkunoista,

olisiko siellä rusakko liikkunut yön aikana.
  Eipä ole maistellut omenapuita, niinpä otetaan pienet unet.
  Kovin oli kiikkerä tuo nukkumapaikka, joten mennäänpä Minnan kaveriksi.
 



    

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Lepohetki

  Pienten puuhien jälkeen pieni lepohetki on paikallaan. 
  Olkia täytyy väliin silputa katon alle suojaan. Vasikat tykkäävät makoilla kunnon patjalla ja umpilaisillekin kelpaa mahan täytteeksi.
  Eilen ei putkahtanut Pirpana mualimaan itsestään. Olipahan keksinyt asettua takaperin. Melkoisen tiukkaa vetoa vaati, mutta lopulta kaikki meni hyvin.
  Puuma ja jäbät ovat ulkona, joten Aada katselee telkusta, olisiko siellä mitään mielenkiintoista.
  Päivän puuhien jälkeen uni tulee sohvalla.
  Sain minäkin ängettyä itseni vaakasuoraan, vaikka Aada pisti kunnolla hanttiin.
  Kyllä vain minun leponi jäi lyhyeksi. Pakko minun oli häipyä muualle.
  Kävin viemässä riistakameran pelipaikoille.
 
 
 
 

torstai 8. helmikuuta 2018

Tuplia

  Tuo aika tuntuu vilistävän liian joutuin. Kulunut viikko on ollut oikein tuplia täynnä.
  Olen seurannut riistakameralla jo pitemmän aikaa näitä paalin repijöitä.
  Aada tutkii aina yöllisiä jälkiä, mutta ei vielä oikein kauas seuraa kinoksella.
  Sitten vauhdilla uusille urille.
  Yksi paalinpurija erehtyi tulemaan tuhotöihin iltahämärässä. Niinpä Aada pääsi heti tuoreeltaan antamaan rusakolle kyytiä.
  Tyytyväisenä Aada sisällä katseli minua rinta veressä.
   Verkoilla käytiin Minnan kanssa, kun Jyrkillä oli työesteitä.
  Jään altakin nousi tuplamäärä kalaa.
  Navetassakin tuli tuplat tällä kertaa.
  Jospa nyt palataan yksinkertaiseen päiväjärjestykseen.