Käväistiin Minnan loman aikana tuttavissa ja sukulaisissa. Maanantaina ajettiin läpi lähes lumettomam Itä-Suomen Nurmekseen.
Pellot paistoivat paljaana, eikä perilläkään lunta ollut sen enempää. Järvessä oli kuiteskin kunnon jää.
Iltapäivällä olin Pekon mukana katsastamassa emolehmiä ja vasikoita. Samalla vakoilin valvontasysteemiä. Minna ja Tarja ulkoiluttivat koiria. Ilta kuluikin mukavasti saunoessa ja poristessa.
Tiistaiaamuna konkoiltiin hiljalleen ylös. Talon väki oli jo töissä, poikimiskausi emolehmätilalla on kiivaimmillaan. Aamupäivällä käytiin Pekon kanssa tarkistamassa, onko Vastimojärvessä vielä kalaa. Olihan siellä yksi hauki. Aiemmin talvella Pekko oli saanut kunnon vonkaleen. Pää oli kuivamassa pihlajan oksalla.
9,2 kiloa
Kiitokset Pekolle ja Tarjalle, että ehditte meitä passata kiireitten keskellä!
Tiistaina otettiin suunta Saahkariin Matin ja Maijan luo. Koska keli oli hyvä, kiertelimme pikkuteitä myöten perille. Nähtiin monie uusia kyliä ja maisemia. Juankoskella (Here I come) oli kahvin aika. Maija oli vielä töissä, mutta Matti oli jo kotona. Pääsin tutustumaan Scaniaan, kun haimme sen pihaan. Elektroniikkaa oli yhtä paljon kuin avaruussukkulassa, kaikki pelasi nappia painamalla. Ratti oli vielä kuiteskin tuttu. Kameroitakin taisi olla joka suuntaan. Uskaltaisin varmaan kokeilla ajoa lentokentällä.
Saunan ja makoisan kuharuoan jälkeen uni maittoi.
Aamulla Matti oli jo häipynyt laitattamaan lisää vimpaimia autoon. Maijakin lähti töihin, joten päätimme suunnistaa kohti kotia.
Kiitokset Matille ja Maijalle.
Matkalla mietin jo vakavasti suunnata kohti etelää. Olihan tosi pirullinen keli, lunta tuli taivaan täydeltä.
Kotimatka sujuikin läpi lumisen maiseman. Hiljalleen ajellen ja pitäen muutaman kahvittelutauon matka sujui ongelmitta. Kotona oli ensimmäinen homma lumen auraus. Uunit lämmitä ja paluu arkeen.
Kyllä sitä kaipaa valillä irtiottoa arjesta, vaikka se olisikin lyhyt.
Toivottavasti tulee pian takakevät!