Kylässä hyvä, mutta kotona paras.
Reissun jälkeen on aina mukava palata kotinn ja arkirutiineihin. Illalla tavarat paikoilleen ja vaatteet pyykkiin. Tuliaiset Minnalle ja ihailemaan boxin uutta ilmettä.
Seuraavana päivänä ensimmäinen homma oli suunnitella liittymärummun sulatusta, kun vesi tuli tieltä pihaan.
Päniköihin liki kiehuvaa vettä. Porakoneeseen pumppu ja viisimetrinen kupariputki.
Hyvin näillä kotikonsteilla rumpu poksahti auki.
Iltapäivällä pientä remonttia etukuormaajaan ja hiehojen aitojen korjausta.
Kotimatkalle varattiin tosiaan aikaa kaikenvaralta. Kuskia vaihdoimme aika tiheään ja sainhan aina nykäistyä nortista kunnon savut.
Aikaa kun oli päätimme käydä pikavisiitillä Kolmårdenin eläintarhassa. Vain päivälippuja myytiin ja parkkimaksukin oli ostettava päiväksi. Tosin luukut olivat kiinni, eikä avoinna ollut kuin pieni kahvila. Niinpä katselimme aitauksen aaseja.
Nyköpingistä löysimme kuiteskin torin ja siellä oli tarjolla kaikkea ympäri maailmaa: kenguruhampurilaista ym.....
Komea torni hallitsi maisemaa.
Laivalla päästiin syömään kunnolla 'oikeaa' ruokaa. Ostokset tehtiin illalla ja sitten petiin.
Turun satamassa alkoi tulla tekstiviestejä kotoa: tehoratsia teillä, ajelkaapa varovasti. Poliiseja ei kuitenkaan näkynyt ennenkuin Jormualla.
Pitkälahden ABC:llä päätimme käydä syömässä, mutta voi surkeuden surkeus.
Noutopöytä oli alla kaiken arvostelun. Niinpä päädyimme Jussin kanssa hampurilaisiin. Jyrki otti jonkun annoksen, muuten hyvä mutta vihannekset raakoja. Jussin hampurilaista ei ollut kokki muistanut lämmittää. Minä otin pekonilla ilman sipulia. Välissä oli YKSI pekonisiivu, minkä läpi pystyi lukemaan lehteä! Ranskalaiset oli peukalonpaksuisia pökäleitä, suolattu aromisuolalla (sisältää sipulia).
Oli viimeinen kerta käydä syömässä HALPUUTETTUJA ruokia!
Kotona odottikin yllätys. Pekan boxi oli saanut uuden ilmeen: kaikki maalattu.
Enpä ole vielä raskinut tupakoida sisällä, vaan kärvistelen parvekkeella. Eiköhän mene syksyyn asti ulkosalla.
Kiitos Minna!
Sitkeä istuminen palkittiin lopulta. yksi yö istuttiin kokonaan, aamuyöstä alkoi jo pilkintä kopissa.
Jyrkille (ensimmäinen sika) tuli tilanne ja laukaus oli nappiosuma.
Oikein maukasta porsaanlihaa.
Minun kopissa oli huonot kentät, joten ehdin kuvaamaan vasta nylkyhommat.
Lihat pussiin ja pakkaseen.
Torstaina alkoi kotimatka ja aikaa varattiin reilusti pysähdyksiin.
Päiväsaikaan oli aina joutilasta aikaa kierrellä kaupoissa ja Jussin sukulaisten luona.
Jaanan luona päästiin upealle metsään rakennetulle radalle. Aseena oli pinsku ja maalit eläinkuvioita fasaanista hirveen.
Kymppi oli ehkä viitisen senttiä. Peltihän siinä minulla tahtoi vapaalta kädeltä usein kolista ympärillä. Tuelta kyllä osui aika hyvin.
Löytyihän sieltä pusikosta sikakin.
Porsaan sain nurin, mutta emakko jäi henkiin.
Paljon mielenkiintoisempaa kuin tauluun ampuminen.
Hotdogien jälkeen olikin aika lähteä tervihtimään Jorman sika/hirvikoiraa.
Päätyihän lopulta sikakin säkkiin.
Vaikka sananlasku sanoo, ettei kannata liian kauas mennä, meidän reissu suuntautui kuiteskin Tanskan aluevesille.
Ilma oli taasen aivan p-stä. Tuulen nopeus oli varmaan yli 20m/s. Vene keikkui kuin kaarnalaiva ja pärskeet kastelivat kannella olijoita.
Laivassa oli nelisenkymmentä pilkkijää vauvasta vaariin.
Vaatetta ei ollut yhtään liikaa, osa oli tennareissa ja farkuissa, huh huh.
Laiva pyyhkäisi liki Tanskaa, siltakin näkyi horisontissa ja rakennukset rannalla.
Kokeneempien pilkkijöiden mukaan nuori kapu vei meidät liian matalaan (alle 10m), olisiko syynä ollut kova tuuli. Turskia pilkitään normaalisti syvältä (30-40m). Vaikka maa suojasi jo hieman, osa taisi ruokkia turskia laidan yli tyhjentämällä aamupalat mereen.
Koko porukan saalis oli viisi pientä turskaa. Oli kumminkin uusi kokemus.
Pitihän sieltä yksi pilkki tuoda kotiin malliksi. Tuskin tulee uitettua Osmangassa.
Sitten päästiin harjoittelemaan ammuntaa todella hienosti metsään rakennetulle radalle.
Torstaina (14.4.) suunnistimme jälleen Jussin ja Jyrkin kanssa Ruotsiin katselemaan villisikoja. Oli tarkoitus ampuakin, jos tilaisuus tulee.
Edellisenä iltana kävivät jänikset näyttäytymässä minulle, että on sitä saalista kotonakin.
Turussa nousimme yölaivaan, joten aamulla matka jatkui hyvin levänneenä.
Heti perjantai-iltana syöksyimme koppiin. Eka ilta päivystettiin yhdessä Jyrkin kanssa 'minun kopissa', mutta vain kauriita näimme.
Seuraavana iltana iltana erkanimme ja Jyrki meni eri paikkaan.
Sitten alkoivat ilmat juonitella, pilvistä ja vettäkin tuli reippaanlaisesti.
Sunnuntaina oli varattu neljän tunnin turskan pilkintä reissu merellä.
Jatkuu...
Puuma pitää huolen, ettei sen reviirille tule muita saalistajia. Tämä lumikko löytyi portailta jokunen päivä sitten.
Koetin kyllä selvittää Puumalle, ettei näistä ole sinulle kilpailijaksi, mutta eipä kallistanut korviaan, vaan tyytyväisenä käpertyi kainalooni,
eikä välittänyt edes katsella formuloita. Minullakin alkoi silmäluomi luppasemaan, kun kuuntelin kehräyskonserttia.
Nyt alkaa tuntua, että olen syntynyt Akun kanssa huonon tuurin päivänä.
Auto on päästöhuijattu Volkkari
ja tietenkin alla kotimaiset testihuijatut nokialaiset.
Tammikuussa meni Nesteen polttoöljy marjapuuroksi säiliössä. Analyysin mukaan samepiste oli -26, vaikka tuotetta myydään -29. Nesteen mukaan normaali vaihteluväli on -25 alin -33 ylin! Tästä en ole kyllä huomannut missään kaupustelussa informaatiota.
Meidän oli pakko ostaa uusi säiliö valuma-altaalla. Täytettiin ei kotimaisen firman tuotteella.
Heti alkuunsa pumpun letkuissa oli pieni vuoto, mikä korjattiin takuuseen tappelun kanssa. Tänä aamuna piti sitten jo hälyyttää palokunta paikalle, kun polttoöljyä valui maahan asti.
Onneksi vuoto oli niin pieni, että siitä selvittiin turpeella. Korjattavaa riittää.
Talven aikana paljastui EU:n kiintiöhuijaus? Koko EU:sta poistettiin maitokiintiöt, mutta eihän tämä koskenutkaan C2- aluetta. Tukea maksetaan nyt kertoimella 0,9. Muualla lisätään maidontuotantoa, täällä se ei kannata. Investointeja vaaditaan, vaan pitäisi saada maidostakin jotain tulopuolta.
Byrokratian purkutalkoot etenevät vauhdilla. Yksi uusi lomake on jo toimitettu kuntaan ja täyttelen hiljalleen kahta uutta lankettia. Täysin typerää hommaa.
Kehysriihestäkään ei apua maataloudelle tullut, vaikka kriisitilanne on tiedossa.
Onneksi hallitukselta ja päättäjiltä heruu myötätuntoa joka tuutista.
Vielä kun keksisi, miten sillä vatsa täytetään!
Pitänee yhtiöittää toiminta ja etsiä osakkaaksi Hannu Hanhi.
