Talven merkkejä

alkaa olla ilmassa, joten oli aika järjestellä paikkoja.
  Ensin tietenkin piti otta ettonet ja kerätä voimia päivän töihin.

  Aloitimme hommat mökillä. Ensin lisättiin nuotioon lahonneet laiturit.

  Osmangassa vesi on ollut monta vuotta niin alhaalla, ettei laituria ole kannattanut kasata. Niinpä se on lahonnut maalla.
  Hyvin paloivat jo kesällä kerätyt roskatkin.

  Välillä nykäisimme veneen talviteloille aiemmin tekemääni luiskaan.

  Pitihän sitä huokaista välillä.

  Kotonakin oli kesän aikana kertynyt kaikenlaista roskaa polttomonttuun. Nyt oli niin märkää, että sytyttäminen meinasi olla ongelma.

  Illalla käytiin mökillä ottamassa kunnon löylyt ja nokimakkaraa syömässä.
 
 
 
 
 

Miniloma

  Jokin aika sitten sain kutsun tuomarointiin Lohiajoihin Tornioon. Kilpailu on tarkoitettu suomenajokoirille. Kokeeseen kutsutaan Suomen kennelpiirien parhaat sekä muutama Ruotsista ja Norjasta.
Tänä vuonna koiria oli 22, yksi Ruotsista.
  Kun tähän kilpailuun pääse tuomariksi, sinne mennään vaikka konttaamalla.
  Meillä oli mukavasti lomittaja, joten lähdimme Minnan kanssa jo torstaina minilomalle.
  Menomatkalla oli suomalaiseen tapaan tietöitä ja syksyn tapaan mustanpuhuva taivas.

  Olimme varanneet majoituksen Torniojoen rannalta E-City B&B motellista.

  Illalla oltiin sitten Umpitunnelissa

syömässä. Nimestään huolimatta erittäin siisti ravintola ja ruoka oli tosi hyvää ja sitä oli riittävästi.
  Perjantaipäivä kierreltiin Haaparantaa ja pitihän sieltä jotain ostaakin.
  Ilta meni kokeen keskuspaikalla ylituomarin puhuttelussa, koirien, maastojen ja tuomareiden esittelyssä.

  Lauantaina oltiin sitten metsässä väliin poutasäässä väliin kaatosateessa. Koira oli hyvä, maasto erinomainen ja tuomarikaveri sekä koiran omistaja tosi mukavia. Uros sijoittui toiseksi. Toisilla koirilla meni vaihtelevasti. Ajettavat olivat yleensä pieniä, eivätkä suostuneet juoksemaan pitkään. Tulokset eivät päätä huimanneet, vain yksi ykkönen.
  Kainuun edustaja Arppa (koira Arpan Ratto) tarjosi meille vielä ilta-aterian tietenkin Umpitunnelissa.
  Olimme päättäneet nukkua kunnon yöunet ja ajella kotiin vasta sunnuntaina. Yhtenään piti vaihtaa silmälaseja, aurinkoa ja hieman sadettakin.

  Toivottavasti pääsen Lohiajoihin uudestaan. Kiitokset Arpalle! 
 

  
 
  

Aika

on melkomoisen kummallinen käsite. Aikoinaan pari viikkoa tuntui iäsyydeltä, kun odotti ajokortin saamista. Samoin viimeiset viikot armeijassa olivat kuin elinkautinen.
  Nykyään kuukauden ensimmäisen päivän katsoo kalenterista ja suunnittelee mitä tekee. 
  Menossa on laitumien kunnostus AIV-pelloiksi.

  Paskakärry on tuottanut ongelmia, joten vain osan olen saanut kylvökuntoon. Lohkoilla on niin paljon kantoja ja kiviä, että katsoin parhaammaksi kynnön sijaan ajaa ne jyrsijällä.
  Samalla huomaa , että elää jo kuun viimeisiä päiviä. Nykyään tuntuu kuukausi vilahtavan viikossa selän taa.
  Pitänee hävittää muut kellot ja seurata vain takaperoista ajannäyttäjää.

  Jospa sitten ehtisi tehdäkin jotain.
  Juttujen kirjoittamiseenkin tulee näin valitettavan pitkä väli, mutta eiköhän ajan kulku taasen hidatu, kun ryhdytään odottamaan seuraavaa kesää.
  

Sanalasku sanoo,

ettei tuu tuohesta takkia eika vanhasta pappia. 
  Nyt piti minun ryhtyä aikatauluongelmien takia 'papiksi'. Oli meinaan vähän pakko alkaa paalaaminen vuosien jälkeen. Aloitus meinasi heti tyssätä virtaongelmiin, mutta kun alkuun pääsin,

annoin mennä. Puoleen yöhön mennessä oli suurin osa paalattu. Aamulla viimeinen lohko ja sitten käärimään.
  Eilen iltapäivällä kaikki paalit

olivat pihassa. 
  Rehua on meidän tarpeisiin jo riittävästi. Toivottavasti ei enää tartte tehdä kolmatta kertaa. Muutama lohko kuitenkin kasvaa pelottavan hyvin. Näkkyypähän.
  Päivä meni lannanpoistokoneen hydrauliletkujen uusimiseen. Aamulla oli suhauttanut öljyt pihalle. Aikaa meni eniten lattian purkuun, kun letkut on pakko piilottaa elukoilta suojaan. Olihan siinä oltava varovainen, kun hiehojen keskellä karsinassa purat ja laitat uusia letkuja.
  Onneksi näihin letkuongelmiin apu löytyy Mikalta.
  Parvekkeen alle kasvaa aina kesällä hieno auringonkukka puska lintujen talviruokinnan takia.

  Nyt ensimmäiset kukat aukeavat.

  Yksi ongelma ärsyttää  koirien kasvattajia, ainakin meitä. Koiranpennuilta ei enää saa napsaista kannuksia pois heti syntymän jälkeen. En tiedä, kenen hölmön toimesta (vahva epäilys) tämä kirjattiin lakiin. 
  Tämä on johtanut siihen että koirat joudutaan nukuttamaan isona leikkauksen takia.
  Sitten kuljetaan pari viikkoa pönttö

päässä ja törmäillään joka paikkaan. Nucca parka!