Pyhän aikana meillä löytyisi työpaikka. Olen tässä keräillyt paaleja pelloilta ja hermothan siinä meni.
Aivan käsittämättömän pitkästä pesimärauhoituksesta. Variksen pojat lentää ja sen näkee paaleista, kun kymmenpäinen parvi hakkaa reikiä.
Kuusi paalia kymmenestä joutuu paikkaamaan ja kaikki tarkastamaan.
On siinä teippiä kulunut.
Ei ole tuo paalikasa mieltä ylentävä näky.
Joihinkin paaleihin on varmaan jäänyt reikiä ja siitä kohti hometta alkaa muodostua. Paali on talvella syömäkelvoton.
Pyhäksi voisi tulla muutama viherpiipertäjä, päättäjät ja lainlaatijat seisomaan pellolle variksenpelättinä. Voisivat juoksennella pitkin ja poikin häätyytellen tuholaisia paalien kimpusta huutamalla tai käsiä läpsyttelemällä.
Pelättimelle lupaan munkkikahvit, mutta en muuta.
Ilmoja on pidellyt viime aikoina. Vesi alkaa jo haitata sadon korjuuta. Sateen raossa kävin jyrsimässä riistapellon.
Paavo aikoi käydä kylvämässä, joten eiköhän sinne taasen ala tulla niin isoa kuin pientäkin syöjää.
Eilen illalla alkoi tuuleskella sateen kanssa. Tuuli yltyi yön aikana omasta mielestä myrskylukemiin.
Aamulla paljastuivat tuhot pihalla. Yli kaksikymmentä vuotta vanha kirsikkapuu oli halennut kahtia ja toinen puoli pitkin maata.
Täytynee katsoa jonkin aikaa, ehtivätkö kirsikat kypsyä. Tippa silmässä otin kuvan, kun katselin valtavaa määrää raakoja hedelmiä.
Oisihan tuosta tosi helppo poimia marjat.
Eikä tuhot tähän loppuneet. Suurin omenapuumme meinasi jo panna maaten pari viikkoa sitten. Laitoimme sille parit tuet, mutta luonnonvoimille ei voi mitään.
Saa nähä, mitä kaikkea paljastuu ajan myötä.
Tuulen tuhoja löytyi heti tänään. Pellolle oli romahtanut
kunnon kelo, jota on säästelty silmän iloksi.
Toissa päivänä aloiteltiin rehuntekoa. Aamulla pistin muutaman saran nurin ja oli tarkoitus paalata lauantaina.
Käärijä Pikku-Jontikkaan ja Minna opettelemaan. Talven aikana oli yhdestä renkaasta ilma karannut ja tietenkin kumi valssilta. Nykyisissä vehkeissä ei ole sisukumia, joten siinäpä äherttiin pitkä tovi, ennenkuin kumi oli paikoillaan. Humpuukia sisään ja ilmaa perään.
Paalaus ei sitten meinannut onnistua hyvästikkään. Verkko ei suostunut menemään paalin ympärille. Melkoista äherrystä oli, mutta heinät saatiin muovin sisään.
Minnalle arvosana 8,5, minulle 7-.
Perjantaina tuli lopultakin (tilaus 12.4.) Atrialta vasikoita. Olimme kuiteskin saaneet haalittua muutaman lähitiloilta, joten ei auttanut muu kuin ryhtyä tekemään väliaikaista karsinaa.
Yöllä joutuu monesti käveleskelleen, kun pakottaa milloin mitäkin. Tulee sitten seurailtua peltoja ikkunasta ja parvekkeelta.
Yön kuhkijoita on aina liikkeellä.
Silloin tällöin on otettava aikaa itselle, unohtaa kaikki tekemättömät työt ja lähteä mökille.
Oli päästävä kokeilemaan etukäteen saatua nimpparilahjaa. Tällä kertaa Aadakin pääsi mukaan ja oli kyllä onnessaan.
Aikansa tutki reviiriään, sitten hakeutui omalle vakipaikalleen.
Pitkästä aikaa oli mukava katsella tyyntä Osmankaa
ja lueskella löytyneitä vanhoja lehtiä vuodelta 1973.
Eilen piti vaihtaa Pikku-Jontikkaan ulosottoakselin stefa. Kun pääsee perille, miten vanha saadaan pois, helppo nakki.
Illalla vielä pölkky perään ja viimeisen kylvön tasoitus.
Näin kesällä Puuma ei viihdy sisällä, joten ruokapuoli on laitettu ulos. Pitkään on epäilty , että joku muu syö eväät kupeista. Menekki on ollut liian hurjaa.
Kippoja on piiloteltu ja laitettu esteitä, mutta aina ovat tyhjänä.
Viime yöksi laitettiin riistakamera vahtiin ja paljastuihan se rosmo.
On pirulaiset ovelia, kun seuraavat noin tarkkaan Puuman liikkeitä. Niin kauan käydään, kunnes kipot avat tyhjänä.
Ilmeisesti kulkijoita on useita. Täytyy keksiä jotain.
Tämä päivä meni Sotkamossa koirien kanssa vehatessa. Ilmoitimme Aadan ja Timan arvosteltaviksi.
Timalla oli jo viime vuodelta EH, mutta Aadalle piti saada tulos ajokokeita varten.
Minna halusi välttämättä Timan Sotkamoon, joten ei auttanut muu kuin taipua. Itse olin vastahakoinen, mutta eipä harmita enää.
Ensin oli Aadan vuoro nuorten luokassa ja hyvin meni, vaikka ensi kertaa semmoisessa koirajoukossa pyörittiin.
Tuloksena EH, eikä vikojakaan isommin löytynyt.
Minna vaihtoi koiraa ja kehään. Minä en pystynyt kehään kompuroinnin takia, polvi jotenkin kesti linkuttaa, mutta, mutta.
Esittely meni hyvin, vaikka Tima aristelikin pöydällä oloa. ERI ja jatkoon.
Sitten olikin Minnalla hymy herkässä, kun palasi kehästä.
Serti ja ROP.
Ei auttanut muu kuin jäädä odottelemaan kutosryhmän valintaa parhaasta.
Eikä loppukaan mennyt poskelleen. Tima oli ryhmän neljänneksi paras.
Pitihän sitä kotona ottaa kuvia palkintojen kanssa.
Onnellinen esittelijä lopultakin kotona.
Vau mikä ihana päivä.
