Rauhallista Joulua

  Joulun aikaan vallitsee rauha kaikkien kesken. 
 

   Linnuille pistin tarjolle siemeniä, rasvaa ja ostettua talitankoa. Näkyy kelpaavan tarjottava oravallekin.

  Orkku on jo niin kesyyntynyt, että antaa mennä parvekkeelle ja ottaa kuvia vajaan parin metrin päästä.

  Rusakoille ja jäniksille on tarjolla AIVrehua tarjolla monessa paikassa.
  Toivotan kaikille blogiani seuranneille oikein rauhallista ja kinkkurikasta joulua ja parempaa uutta vuotta 2020!

 
 

Iloa ja tuskaa

  Eilen oli Aadan vuoro päästä metsään. 
  Olen levitellyt paalien täppeitä useampaan paikkaan jäniksille. Minä ajelin valmiiksi passipaikalle ja Minna pisti sukset alle ja metsään. 
  Hetimiten alkoi pölyyttää lunta ja räntää, joten yölliset jäljet alkoivat peittyä. Aada kyllä touhusi, mutta jäbät tuntuivat olevan hukkapiilossa.
  Lopulta kuului kiljaisu ja lähdettiin. Valkoinen jänis vilisti sen verran kaukana, että tein vain kunniaa. Sitten lähdettiin huitelemaan.
  Myöhän passitettiin, mutta jänis vain kierteli ryteiköissä. Vilu alkoi jo puistattaa, mutta Aada vain paineli perässä.
  Parin tunnin jälkeen Minna lähti yrittämään Aadaa kiinni, vaan eipä malttanut tyttö luopua hyvästä jäljestä. Puhelimesta alkoi kuulua melkoista kiroilua ja koirakin sai satikutia.
  Minnan oli pakko käydä lämmittelemässä kotona ja pistää silikoonia suksiin.
  Neljän ja puolen tunnin jälkeen Aada lopulta antautui kiinni, mutta matka autolle oli melkoinen seikkailu. Aadan piti vielä tutkia kaikki jäljet ja kiertää kaikki risut väärältä puolen. 
  Kaikesta huolimatta oli Aadalta aivan uskomaton suoritus. Pitkä ajo, eikä juuri hukkia. Tulipahan reilut kaksi erää yhteen putkeen.

 

Tuomarointia

  Eilinen päivä meni Kuhmon puolella ajokokeen tuomarointiin. Koira oli Arpan Usva, nuori uros.
  Olipahan oikein paratiisimainen paikka, johon mentiin.
  Arppahan ei voi olla tuomari omalle kasvatilleen, mutta halusi katsella ja kuunnella koiraa. niinpä hetimiten nuotio pystyyn.

  Mukava oli nuotion vieressä kasvattajan ja koiran omistajan, Hannu Hietalan, kuunnella hyvin pelaavaa koiraa.

  Tuomarikaverina oli Sotkamosta Keijo Leppänen. Maasto oli Keijon kotimaastoja. 
  Molemmat haut kestivät vain viisi minuuttia, mutta ajot täydet kaksi tuntia. Toiselle erälle Keijo ehdotti 'Anttia' ja hyvin onnistui. 'Erkki' kuulemma sen verran venkula, että huitasee tielle.
  Meillä tuomareilla oli helppo vetää viivaa kahteen täyteen erään.

  Harmi etten muistanut tohinassa ottaa kuvaa Usvasta, mutta tästä koirasta kuullaan vielä.
  Oli muuten toiseksi paras uroksen haukku, mitä olen kuunnellut.