Kanagolfia

  Mökillä oltiin pari yötä ja Bitti on siellä onnellinen. Lempipaikka on terassin nojatuoli.

  Kun haluaa sisälle, koputtelee ikkunaan. Kaikessa pitää olla mukana. Onhan sylissä mukava lämmitellä.

    Kotona on sitten etsittävä kaikki puuhalelut. Kaikista hauskinta on seurata, kun Bitti alkaa golffaamaan. Mailana useimmiten kana joskus possu.

  Pyhänseutu meni ajokkien karsinnoissa Suomussalmella tuomarointiin. Tänään käytin kuiteskin Timan metsässä ja ajeli mukavasti parituntisen.


 

Riistakameran kuvia

  Riistakamera on ollut viikon verran apilapellon reunassa.

    Bitille vielä haisee.

  

  Olihan siellä ollut isompaakin riistaa.

  Kyllä apila maistuu.

Pari ihanaa päivää

   Keskiviikkona päätin kokeilla Timan ajotaidot kokeessa. Nyt olivat keliolosuhteet paremmat kuin viime talvena. Tosin on pahin aika vuodesta, lehdet tippuu, sienet kuolee ja kuiva keli tuulen kanssa. Tuomareiksi sain Arin ja Jyrkin. Kiitokset tuomareille! Ylituomarina toimi Arto Sandberg.

   Eka erä oli aivan loistava, mutta toinen erä jouduttiin aloittamaan eri paikassa uudelleen. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

  Tulos BEAJ1 66.04!
   

  Tieto oli mennyt jo Kennelliittoon, mistä sain sähköpostia.

 Hei,

Omistamallesi koiralle on kirjattu alla mainittu koetulos.

Koira: FI19056/15 POHJANKARTANON TIMANGI
Aika: 23.9.2020
Paikka: Paltamo (Paltamo)
Koemuoto: Beaglein ajokoe
Tulos: BEAJ-1 / 66,04p., pitkäkoe

  Hyvän päivän jälkeen päätimme torstaina käyttää Aadaa metsässä. Ensialkuun näytti, että nyt ei löydy ajettavaa. 

  Sitten räjähti minun nokan edessä. Istuin rauhassa jakkaralla, kun parin metrin päästä meni jänis ja Aada viisi metriä perässä. Tietä pitkin pätkä ja ajo jatkui metsässä. Jonkunlainen hukka ja sitten tultiin nokan eteen alta kymmenen metrin välillä. Pakkohan se oli Aadalle kipata. 

  Olihan se komeaa ajoa koko ajan, kun Aada ajoi näöllä.

Bitin eka ajo

   Aamusta lähdin Aadan kanssa metsään. Minna aikoi tulla myöhemmin Bitin kanssa. 

  Pitkä oli haku, mutta löytyihän se vempula lopulta. Bittikin ehti Aadan mukaan hakemaan. Heitteli pieniä lenkkejä ja opiskeli isomman koiran mukana.

  Välillä Bitti ihmetteli nuotiolla meidän kanssa metsästä kuuluvaa meteliä.

 Yritteli välillä ajoon mukaan, mutta vauhti oli vielä liikaa pikku jaloille.

  Lopulta ajo meni tielle ja sain Aadan kiinni.

  Päivä oli vielä niin nuori, että vaihdoimme pannan Timalle ja etsimään. Bitti tietenkin emänsä mukaan.

  Nyt haku ei kestänyt kauan. Ajo pyöri pienellä alueella ja tulihan se jäbä tielle. Tuuppasin tietenkin Bitin jäljelle. Häntä alkoi vispaamaan ja seurasi pariin otteeseen satakunta metriä ääneti.

  Sitten jänis tuli istuskelemaan minun ja Minnan väliin. Hiippailin hiljaa lähemmäksi ja liikettä tuli vieterikinttuun. 

  Bitti pääsi heti jäljelle (ei nähnyt ajettavaa) ja ääntä tuli aika mukavasti. Hetki hiljaa ja ajo jatkui. Taisi ajaa viitisen minuuttia, mutta sitten taito petti vanhoilla jäljillä. Vau!

  Tämän kirjoitti erittäin onnellinen omistaja!

🐇🐕😃

Tästä kaikki alkoi

  Aikaa on vierähtänyt hieman yli seitsemän vuotta siitä kun julkaisin ensimmäisen juttunu blogissa.

  Tänään huomasin, että blogiani on seurattu yli 100000 kertaa.

   Kiitokset kaikille seuraajille. Yritän edelleen raapustaa juttuja meidän elämästä ja tapahtumista.  

Alkusoitto blogiin( Liittyy Iltalehden juttuun 22.8.2013)

Beaglen muistoksi

Mies beaglen kanssa metsään lähtee,
rukoileepi toivontähtee.
Ettei sudet vaani tuolla
läheisellä rahkasuolla.

Ajo alkaa, loittonee jo kärrytiestä,
ilahduttaapi metsämiestä.
Upea haukku metsästä raikuu,
vaaranrinteistä vastaan kaikuu.

Vikkelää on jänön juoksu,
nenään nousee savun tuoksu.
Ampumisen taidan laistaa,
nuotiolla vain makkaraa paistaa.

Kohta ajosta tulee loppu,
miehellä alkaa pian hoppu.
Koira etsiikö karvakerää?
Selvittääkö paluuperää?

Kajahtaa jo hätähaukku,
haulikkoon vaihtuu karkee paukku.
Männynjuuri miehen nurin heittää,
hatun alla alkaa keittää.

Joutui koira suden suuhun,
kun ei raukka päässyt puuhun.
Kuolleen koiran luota suden tapaa,
sihti heti kohti lapaa.

Onneksi sattui laukaus tuohon,
raadon poljen syvälle suohon.
ilonpäivät ovat nyt takana,
sen teki tuo peto pakana.

Vastaan juoksee risupartaa, nuorta naista,
kohtaamista mies ei laista.
''Mitä olet tehnyt metsämies?
Ampunutko susiraukan kenties?''

Sydän surusta rinnassa hakkaa,
heille eteen kun puoli koiraa nakkaa.
''Jos minä joskus suden tapaan,
metsästä teen mä petovapaan!''

  Lopuksi tähän voisi liittää kuvan sudesta, joka on liikkunut alueella, missä olemme metsästäneet. Kovin veti hiljaiseksi.

Löperö päivä

  Oikeastaan kaikki meni pieleen eilen. 

  Minna oli lomalla, joten päätimme juoksuttaa koiria metsässä. Ensin oli Timan vuoro. Bittikin oli mukana hästäämässä emän mukana.

  Kuura-aamu oli aika kirpakka ja Tima löysi heti jäljen. Bitti ihmetteli, mitä se emä oikein huutaa pitkin peltoa. Yöjälki oli liian tuore, joten ääntä tuli liikaa.

  Ajo lähti lopulta ja sujuikin aikamoisen hyvin tunteroisen. Sitten kuului ajosta möreähkö haukku. Jäniksen näin pellolla, oli vetänyt kunnon etumatkan. Lopulta tuli Timakin ja perässä seurasi iso jämtti perstuntumassa. Eihän siitä ajosta tullut enää mitään. Sain lopulta Timan autoon ja ajelin Minnan luo. Jämtti tietenkin perässä. Ennenkuin saatiin Bitti autoon, se säikähti isoa koiraa ja tukkeutui auton alle. 

  Eipä siinä muuta kuin koirat kotiin ja oli Aadan vuoro. Haku kesti pitkään, mutta lähti lopulta komeasti. Jänis päätti tällä kertaa pyyhkäistä suoraan tielle. Pääsin lopulta paikalle ja pian Minnakin käveli tielle. Perjantai-iltapäivänä liikenne tiellä on sen verran vilkasta, että päätimme ottaa Aadan kiinni. Ajo oli sen verran lyhyt, että kiinniottoon meni makkarapötky, ennenkuin sain pannasta kiinni.

  Illalla Minna lähti vielä Bitin kanssa lenkille. Jonkin ajan kuluttua iski oikein kunnon myteri. Vettä ja sormenpään kokoisia rakeita tuli taivaan täydeltä kovan tuulen kanssa. Jouduin hakemaan lenkkeilijät parin kilsan päästä kuusen alta autolla. Myöhemmin Bitti tarkasteli portailta tarkkaan säätä, ennenkuin uskaltautui pihalle tarpeilleen.

  Tämmöinen päivä tällä kertaa. 

Syksy

   Talvea odotellessa täytyy huolehtia vehkeiden talvikunnosta. Aloitimme traktorien ja rehuntekovälineiden pesulla. Sitten rasvausta.

  Viime yönä alkoi Aila olla pahalla päällä. Aukaisi vesihanat ylhäällä ja nyt puhaltelee vesiä ja oksia puista pois. Bittikin auttaa siivoamaan oksia. 

  Mökillä käytiin tarkistelemassa paikat ja kannettiin tavarat varastoon.

  Järvellekään ei tehnyt yhtään mieli lähteä pienellä veneellä.

  Eipä auttanut muu kuin pistää agregaatti pyörimään.

Hirven

perhanat ovat nyt löytäneet uuden leikkikentän. Meillä jää mahottoman hyvät apilikot talven alle. Näyttää että hirvet ovat ottaneet pellot temmellyskentäksi.

  Kaivellaan kiimakuoppia

  Rampataan pitkin poikin peltoja ja napsastaan ohikulkiessa laitumille istutettuja kuusen- ja koivuntaimia suuhun.

  Jospa tuo meidän hirviporukka saisi niitä hieman säikyteltyä. Tälläisessa tilanteessa voi luvallisesti ampua pitkäsäären jo pellolle kyttäämällä.
 

Märkää, märkää

  Eilen iltapäivällä lähdin auttamaan kaveria viimeisten heinien paalauksessa. Kaverilla oli traktori alkanut reistailemaan.

  Viime aikoina on tuo taivas muistanut antaa vetuskata yllinkyllin, joten

näinhän siinä kävi. Onneksi vetoapu oli soiton päässä. Niin vain heinät saatiin muoviin illan aikana.

  Tälle päivälle oli meillä suunniteltu mehtäyspäivää. Sääennuste lupasi aamuksi 'poutaa', mutta vettä alkoi tulla jo ennen kahdeksaa.

  Siitäkin huolimatta mukana oli nuori Riitu

Tyrnävältä tutustumassa jäniksen metsästykseen koiran kanssa.

  Ajoa kuultiin parissa eri paikassa, mutta saalista ei saatu. Vesisateessa paisteltiin makkaraa nuotiolla ja hauskaa oli.

  Sateesta ja ajoittain kovasta tuulesta huolimatta metsässä oltiin puolille päivin. Riitukin aikoi tulla uudelleen.

  Kiitokset Arpalle ja Mintulle hyvistä ajoista!

 

Perjantaina nitron paikka

   Perjantaina aamusta pistettiin Tima hakemaan. Pitkä oli yöjälki, mutta lähtihän se lopulta. 

  Pari tuntia kesti ajo, kunnes sain jäniksen nurin. Tima kävi kuumana, joten päätimme kokeilla toista ajoa eripaikassa.

  Nyt lähti alta viiden minuutin ja Tima ajeli jo tunnin verran, kunnes kuului pari paukkua. Tima näytti jäävän paikalleen.

  Samassa Jyrki soitti, että tänne äkkiä, Timalla ilmeisesti lämpöhalvaus. Meinasi päästä itku, kun katsoin Timan hoippurointia, ihan kuin maratoonarit  loppusuoralla.

  Ojissa vain rapavettä, joten nostin Timan autoon, ilmastointi täysille ja kotiin.

  Nostin Timan saunalle ja kylmää vettä suihkusta päälle. Viidessä minuutissa silmiin palasi normaali ilme ja jalat pelasivat.

  Luojan kiitos Jyrki oli kaverina, joten hoito oli heti hanskassa. Eilen eikä tänään Timasta huomannut mitään erikoista.

  Ilmeisesti Tima ei malttanut juoda ja ilmakin lämpesi liikaa. Sokeritkin taisi tipahtaa alas.

  Opin tästä, että kannattaa lähteä metsään eläinlääkärin kanssa. Kiitos Jyrki!

Autoilua

  Tänään alkoi jo kyllästyttää tuo autossa istuminen. 

  Tiistaina piti käväistä Kajaanissa hakemassa navettaan  tarvikkeita.

  Keskiviikkona oltiin Hyryllä tuttujen luona kyläilemässä. Oli tosi mukava iltapäivä. Saatiin porista pitkästä aikaa kunnolla. Lähtiäisiksi käväistiin vielä katiskoilla ja tänään syötiin aamulla paistinahvenia, iltapäivällä Minnan savustamia jötkäleitä.

  Tänään minulla meni aamupäivä Kuhmon reissussa. Vein sinne lihoja palvattavaksi ja purkkiin pantavaksi. Iltapäivän saikin jo leputtaa perskankkuja ja selkää.

  Ehkäpä huomenna ehtisi koiran kanssa metsään.

Lopultakin se alkoi,

nimittäin saatoimme kaivaa haulikot naftaliinista.

  Meillä olikin tiheä kahden miehen passi rusakoiden varalta, Jyrki ja minä. Minna lähti Aadan kanssa metsään.

  Lyhyt oli haku ja lyhyehkö ajokin. Eka kiekalla iso jänis tuli suoraan minun eteen. Nurinhan se oli pantava vuoden ensimmäinen koiralle.

  Toista vaan hakemaan ja löytyihän se. Oli aika pitkä haku, mutta sitten kulki. Neljä kertaa nähtiin pieni kussero, joten haulikot autoon.

  Lopulta saatiin Aada kiinni ja kotiin vaihtamaan Tima töihin.

  Pari jänistä kaivoi ylös, mutta ajo ei sujunut alkuunkaan. Kotona tarkistettiin anaalit ja nehän olivat täynnä. Minna sai ne onneksi tyhjennettyä. Saattaa vielä haitata penikointikin.