Voihan pirkule

   Lunta on hiljalleen kertynyt liki päivittäin. Lumi on puuterilunta, eikä ole paljon ollut suvikeliä. Tuulettomia päiviä on ollut, joten parvekkeelle niin tasolle kuin kaiteellekkin on hiljalleen kertynyt paljon. 

  Melkoinen lumiaita on jo kaiteella. 

  Pihaa olen linkoillut silloin kun huvittaa. Perjantaina lähdin käymään mökillä, kun on tarkoitus käydä verkoilla. Tietä olen lingonnut useita vuosikymmeniä, eikä ole ollut ongelmia. 

  Nyt löytyi kuitenkin jostain kivi ja lingosta akseli poikki. Onneksi olin liikkeellä aamupäivällä ja sain Mikan kiinni. Mika lupasi korjata akselin, niinpä lähdin köröttelemään pajalle. 

  Linko on taasen kunnossa kiitos Mikan. Eipä ole tarvinnut palata Mikalta myrrystuulella koskaan.

Volvosta

oli akku sipannut täysin, ei ottanut virtaa vastaan. 

  Ensimmäiset pari tuntia meni kiroillessa ja miettiessä, mitä pitää purkaa, että saa akun pois. Oli kyllä akulle keksitty paikka. 

  Seuraavana päivänä pääsin perille purettavista osista, mutta pakkasen takia purku jäi kolmanteen päivään. 

  Saatiinhan akku lopulta pois. Lämpimässä oli sulamessa muutaman päivän, mutta ei enää latautunut. 

  En lähtenyt hakemaan uutta asiakseen Kajaanista, kun Mitsu pelasi hyvin. 

  Toissa päivänä saatiin uusi akku paikoilleen ja tyytyväisenä hyrähti Volvo käyntiin. 

  Eilen käytiin Jyrkin kanssa kanssa verkoilla, mutta tällä hetkellä näköjään tyhjän saapi pyytämättäkin. Kaksi pientä lahnaa. 

  Kyllähän kalojen liike pitäisi vilkastua ensi kuussa. 

    

Pakkasta pitelee

😨 

   Turhan pitkään on tuo pakkasjakso kestänyt. Alkavat koneetkin temppuilla kylmässä. 

  Aamulla oli kirkolle lähtö, mutta Volvosta oli akku purkautunut. Onneksi Minnan Mitsu hörähti nätisti käymään. 

  Vaikka asteet eivät ole älyttömiä, niin koneet kylmettyvät joka paikasta. 

  Lähemmä noitumaan ja latailemaan akkuja. Eiköhän tästä päivästä selvitä pienillä synneillä.

  Tiistaina käytiin verkoilla, eikä jäälläkään hiki tullut. Onneksi Minna lähti mukaan lämmittämään mökkiä. Välillä käytiin sulattelemassa itseämme ja vehkeitä. Tuli sieltä komea hauki ja pieni lahna.

  Siitäkin reissusta selvittiin hyvillä kamppeilla ja välillä lämpimässä mökissä tauolla. 

Joutilaalla aina jotakin

   Ajan kuluksi on keksitty jotain tekemistä. Jokin aika sitten kovilla pakkasilla oli Pakkasherra livahtanut koiratarhaan ja jäädyttänyt vesiputken. 

  Päätimme tehdä sinne tuplaoven. 

  Minna on paklannut, hionut ja maalannut oven. Saimme sen melkoisen ahräyksen jälkeen paikoilleen. 

  Vielä pitäisi ulko-ovikin korjailla. Olin sitä lumilingolla hieman murjonut. Joutuu käyttämään verstaalla ja korjaamaan vauriot. 

  Innoissamme olemme tehneet pihasaunaan kans tuplaoven, vaikka siellä putket ovat pysynyt sulana. Ovi odottaa vielä loppusilauksia. 

  Verkoilla on viime päivityksen jälkeen käyty kolmesti. Ahti on ollut reilulla päällä. Ekana tuli pari haukea. Toisella kertaa hauki, kuha ja yli puolikiloinen ahven, taisi olla joku pikku lahnakin. 

  Tänään oli suurin saalis: kaks haukea, iso matikan möllerö ja kahdeksan lahnaa. Pari lahnaakin olivat syötävän kokoisia, mutta keitettiin kaikki koirille. 

  Koirat rakastavat kypsää kalaa nappuloiden seassa. Verstaalla keitellään ja koirat penkaavat joka paikan, missä kalat ovat. 

 Tuoksu on vastustamaton.

Pitkästä aikaa

päästiin koiran kanssa metsään. Oli nollakeli, mutta hieman huoletti , mitä välihanki tekee koiran jaloille. 

  Bitille panta kaulaan ja suunta nuotiopaikalle. Hieman siinä Bitti kierteli nuotion ympärillä ihmetellen meidän touhua. Kyllästyi lopulta meihin ja erkani hakemaan. 

  Puolen tunnin kuluttua alkoi kuulua haukkua ja sieltähän jänis oli liikkeellä. Nuotiolle tuli Jyrkikin mielessä jänispaisti. 

  Liikkeellä olikin 'Aadan' jänis, joten tiesin, mihin mennään. Eihän me keritty passiin, jänis oli jo mennyt. 

  Sitten jäniksellä tutut kuviot. Lumi hidasti jo Bitin menoa, mutta perässä puurti innolla pitkästä aikaa. Jänis piti sen verran etumatkaa, että aina oltiin hieman myöhässä. 

   Puolentoista tunnin ajon jälkeen aloin jo kutsua Bittiä pois, mutta ei välittänyt kutsumisesta mitään, ajo jatkui. Eipä auttanut muu kuin hakea Minna nuotiolta apuun. 

  Pari kertaa ehti Minna kutsua, kun Bitti lopetti ajon ja tuli autolle. Hieman oli hanki syönyt karvaa jaloista, mutta ei pahaa vahinkoa tullut. Intoa oli vielä haitalle asti. Kotonakin oli vielä levoton ja moitti meitä ukkoja hitaudesta, kun saalista ei saatu.

  Jännäksi on mennyt, kun Minna saa paremmin Bitin kutsumalla pois. Minusta ei kaikistellen välitä mitään.

  Tosin minä saan Aadan pois paremmin kuin Minna, joten nyt tulevaisuudessa kokeissa kuljetamme toistemme koiria. 

Soutaa ja huopaa

   Tulipa tämmöinen veneilytermi mieleen, kun olen seurannut näitä keskusteluja Suomen ilmastopoliitiikasta ja ennen kaikkea luontopaneelia. 

  Ensin hiilipäästöt saadaan kuriin suomen metsillä. Metsät ovat iso päästöjä sitova. Metsillä kompensoidaan kaupunkien, asutustaajamien, liikenteen ym. päästöjä. 

  Koko ajan luontopaneeli on halunnut mennä metsän omistajien kukkarolle ja vähentää hakkuita ja lisätä suojeltuja metsiä. Minun järkeen ei mahdu, miten hiilinielu toimii hakkaamattomissa metsissä, lahoavat puut eivät mielestäni sido hiiltä. 

  Pusikoituvat metsät eivät anna anna tilaa uusille puille ja kaikki puut ovat poissa teollisuuden käytössä. Suomi elää yhäkin metsillä.

  Sitten laskentakaavaa muutettiin ja metsät olivatkin yht'äkkiä hiilipäästölähteitä ja ilmeisesti kaupungit nieluja. 

  Voi pyhä sylvi tätä touhua.

  Kansan nauraessa oli laskentakaavaa jälleen uusittava ja metsät palautettiin hiilinieluiksi. Tosin luontopaneeli vaatii hakkuiden pienentämistä kymmenellä prosentilla. Olisipa mielenkiintoista tietää, paljonko paneelin henkilöt omistavat metsiä ja paljonko ovat omiaan suojelleet. 

  Odotan mielenkiinnolla , mikä on seuraava vaihe tässä täysin järettömässä touhussa.  

  

Tuoretta pöytään

   Tälle päivälle oli luvassa aika hyvä sääennustus verkoilla käyntiin, vaikka hieman puuskaista tuulta luvattiin.

  Jäällä ei tuullut onneksi olemassakaan, yksi lyhyt puuskan poikanen, mutta ei tarvinnut edes viritellä suojapressua. 

  Ahti oli jälleen ollut hyvällä tuulella. Saaliina oli hauki ja kunnon matikan mötkäle.

  Tällä kertaa molemmat kelpasi Jyrkille, aikoi tarjota madetta äidilleen soppatarpeiksi. 

  Meillä on vielä puolet kuhasta syömättä ja taitaa löytyä haukifilekin pakkasesta. 

  Aivan sopiva saalis tällä kertaa. Liikaa ei haluta pyytää, vaikka ottajia kyllä olisi. Olemme kotitarvekalastajia. Jos alkaa tulla liikaa, vetäsimme jatan tilalle narun. 

  Rospuuttoajaksi tosin yritämme varautua ja pistää tuoretta lähikalaa pakkaseen.

Pakkasherra

 on kiusannut meitä jo pitkän ajan ja oli vielä tänäänkin kaverina verkolla. Lisäksi puhalteli aikamoinen puhuri idän suunnalta. Vedimme heti pressun tuulensuojaksi, joten avannolla oli suht' hyvä tilanne. Huomiseksi lupasi jälleen kiristyvää keliä, eikä tuulikaan laannu. Niinpä päätimme uskaltaa jäälle menoa.

 Ei siellä juurikaan hiki tullut, mutta saatiin verkot vaihdettua ja kalat pois. Huomenna olisi jo saalis joutanut koirille.

  Ei tuo saalis parraasta päästä ollut, mutta kala kummallekin. Jyrki otti hauen ja meille jäi kuha syötäväksi.

  Ihan komeat fileet tuli, siinä on pari ateriaa meille. Muutama hullu kuha sieltä löytyy talven aikana, useampikin kelpaisi. 

  Toivottavasti pakkaset hellittää pyhän ajaksi, mihin suunnittelimme seuraavaa käyntiä.