Pennut

  Nucca ei oikein minua vielä oikein hyvksy hoitamaan pentuja. Oven raosta kun vilkaisen, yrittää piilottaa pentuja. On tosiaan Minnan koira. Ei Nucca vihainen ole vaan ylisuojelevainen.
  Punnittiin pennut, kun Nucca oli ulkona. En ehtinyt kaikkia videoida, kun Nucca tuli raapimaan ovea, mutta kuvat otin.

  Sitten nukutaan.

  Sitten syödään jälleen.

  Pennut

 

Vikinää ja vipellystä

  Minna on muutaman yön valvonut Nucan kanssa. Yökaudet on saanut kuljettaa ulkona tyhjennyksellä.
  Eilen olin Nucan seurana lypsyn ajan ja karkasi pirulainen minulta halkoliiterin alle pesää kaivamaan. Tuli kuiteskin pois, kun hain Minnan navetasta apuun. Sitten vain fleksissä ulos.
  Tätähän se tiesi.

  Ensimmäistä pentua koetti taasen piilotella meiltä. Hurjan näköistä, kun suuhun ottaa. Se on Nucan tapa.
  Nyt antaa minunkin kuvata ja katsella.

  Seitsemän sieltä löytyy, viisi narttua ja kaksi urosta. Zetkalle terveisiä, oli oikea jakauma.
  Ensi silmäyksellä tasainen ja hyvännäköinen pentue. Tänään punnitaan pennut ja katsellaan tarkemmin.
  Kuvia tulee nyt riittämään tulevaisuudessa.
 

Tapahtumista köyhä viikko

  Eipä ole paljon hurraamista viikon varrelta. Alkuviikosta pöllyytettin jänistä. On vielä joku hengissä.
  Perjantaina kävin Saagan kanssa beaglen PM:ssä, mutta....
  Oli ensimmäinen pakkasaamu tälle syksylle. Ajo lähti aikamoisen pian, mutta tyssäsi heti tielle. Ei vaan haistanut Saaga jäniksen juoksua.
  Toista ei löytynyt, joten pisteet olivat olemattomat. Tärkeintä on kuiteskin osanotto. Onnittelut voittajalle ja jatkoon päässeille.
  Tulin juuri navetasta (22.30). Pistettiin Lyytin sonnipoika Oleksi karsinaan.

  Nyt tässä odotellaan vaan, montakos pentua Nucca rykäsee.
 

Syksyn menoa

  Toissa päivänä oli mullakin hieman navettahommeloisia. Hiehoja siirrettiin sinne sun tänne. Onneksi Minna aikoinaan osti irtoaitoja, joiden avulla siirto kävi kuin pässin aivastus.

  Hyvin asettuivat hihot uusin paikkoihin lehmien sekaan.

  Eilen sitten ulkoilutin Saagaa nelisen tuntia tyhjässä maastossa. Ei kertaakaan merkannut jäbän yöjälkeä. Voi surkeus!
  Sitten arvoitus. Mikä tämä on?

  Paljastan, kunhan saan keksijältä luvan. Perjantaina tapaan tekijän.
 
 

Maa on autio ja tyhjä (melkein)

  Tässä jo heräsi epäilys, että meidän koirissa on vikaa, kun ei ajettavia löydy. Lauantaina kokeiltiin pitkäjalkaisilla ja yhtä vaikeaa oli.
  Vaikka valkeus tuli, ei jäniksiä liikaa löytynyt. Haulikkoon en ole panoksia pistänyt ensimmäisen päivän jälkeen.
  Lopulta Arin Sakke sai liikkeelle kusseron, mutta eipä ajo oikein kulkenut. Jäbä tuli istumaan vajaan kymmenen metrin päähän, eikä kehotuksista huolimatta lähtenyt lipettiin. Varoitin Sakesta, mutta pianhan se oli Saken hampaissa.

  Sitten kopasimme neljän järven näköalapaikalla.
Kivesjärvi

  Oulujärvi

  Osmanka ja Kongasjärvi

  Olisihan täällä voinut makkarat paistaa ja kuunnella ajoa, mutta ei Sakke merkannut yhtään jälkeä. Lisäksi alkoi sataa, joten pistimme pillit pussiin.
  Arpan Tuisku oli hakenut tuntikausia, ennekuin löytyi ajettava huitsin nevadasta. Lopulta Arppa haki koiran ajosta pois. Eihän ainoita ajettavia raski ampua.
 
  

 

Muikkuja moneen makuun

  Tässä voidaan nyt nauttia parista kalareissusta. Minna on laitanut muikkuja kaikilla tavoilla.
  Pikkuisen suolaan

  Osan Minna savusti. Taitavat loppua kättelyssä.

  Kalakukolla on herkuteltu pari päivää

  Tänään vielä nautitaan paistinmuikkuja.    Vieraatkin ovat olleet tyytyväisiä tarjoiluihin.
 
 

Muikkuja

  Piiiitkästä aikaa tuli tilaisuus päästä oikein muikun pyyntiin. Järvellä alkaa olla aika raitista, mutta eipä haitannut. 

  Suupieliä vetää väkisellä ylöspäin, kun toiveessa on herkkua.
  Eipä mennyt tyhjään tämä reissu, tuoretta kalaa pöydällä. Toivoin leipurilta muikkukukkoa paistinmuikkujen lisäksi.

 
 

Digipa-ka

  Onhan tuo mukava katsella uutiset Luulajan TV:sta.

  Ihmeellistä ettei suomalaiset saa mitään systeemiä pelaamaan kunnolla. 

  Ruotsalaiset sen sijaan.....