tiistai 30. tammikuuta 2018

Mutantti?

Eilen päätettiin hätyytellä hieman jäniksiä. Jälkiä ei näillä seudun löydy oikein paljon, mutta
hieman lumiset jäljet olivat sen verta suuret, että Aadakin tuumasi 
ottavansa mieluummin nokoset, kuin ottaa turpiin tuommoiselta gigantilta.
  Pitkäjalkaiset lähtivät kuiteskin ajamaan tosin eri paikassa. Puolen tunnin ajon jälkeen Tuisku jäi pyörimään paikalleen ja tuli jonkun ajan kuluttua pois. Autoon hyppäsi mielellään.
  Sen verran oli häslinkiä, että jäi tarkistamatta paikka. Are ajeli eri paikassa, mutta kun ajo meni luvattomalle maalle, päätimme lopettaa hommat siltä päivältä.
  Jäi sen verran vaivaamaan, että lähdin Aadan kanssa
tänään hiihtelemään paikalle.
  Pikku koiraa hanki kantoi kävelemällä, mutta ei kestänyt hypätä. Hiljalleen seurasin suksilla perässä.
Kävi Aada hieman tutkimassa jälkiä metsässäkin.
  Löytyihän se paikka.
  Eihän tämä ole normaalia, että koira ottaa kävelemällä jäniksen kiinni, kun jäbä kuiteskin liitelee hangen pinnalla.
  Soittelin aamulla Eviraan ja lupasivat ainakin yrittää selvittää mahdolliset taudit, vaikka Tuisku oli osan pistellyt poskeensa.
  Päivän mittaan olen kuullut juttuja melkein ympäri Suomea koirien kiinniottamista jäniksistä.
  Iisalmen seutuvilla koira oli ottanut kolme kiinni, Sotkamossa ja Vaalassa ainakin yksi. Meillä tämä tapaus oli nyt ensimmäinen.
    Laittakaa jänikset Eviraan, että saataisiin selville taudit, näyte menee ilmaiseksi matkahuollon kautta. Ohjeet löytyvät Eviran sivuilta.

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Ongelmia

on ollut viikon verran läppärin kanssa, mutta onneksi apu on Team Viewer:n päässä. Kiitokset kaimalle Tyrnävälle! Nyt pitäs taasen pelata kaikki, tosin ulkoasu saattaa muuttua. Firefox heitti yhteistyön romukoppaan, joten joudun tekemään juttuni eri selaimella.
   Näinhän esim. Mavikin syyttää aina ohjelmisto-ongelmia, kun maksut ovat myöhässä kuukausi sotalla.
  Alkuviikolla tuli mieleen sananlasku: Hevoseton mies on huoleton mies!
  Ajelin Jontikan Kajaaniin maanantaina, ensin alle uudet eturenkaat ja samalla jätin sen huoltoon. Pitää välillä käyttää ammattimiesten syynissä, kun tunteja on kertynyt yli kymmenentuhatta. Pieniä vikoja korjattiin, öljyt/suodattimet vaihdettiin. Jotain ei niin tärkeitä jäi vielä myöhemmäksi, kun oli pakko hakea keskiviikkona traktori kotiin.
  Äänestyskin meillä jäi varsinaiseen vaalipäivään sekalaisen viikon takia. Hakasuolla on pöljästi meidän äänestyspaikka, mutta samalla reissulla haettiin Pertta meille.
  Obelix sai karsinaan kaverin.
  Isommat vasikat pöllistelevät tyytyväisinä omassa karsinassaan.
  Aadakin sai perjantaina ensimmäisen rokotuksen. Eipä ollut kuulemma edes huomannut pistosta.
  Kalantulokaan ei näytä paranevan talven aikana, yksi hauki ja yksi lättykala. 
 
 
 

lauantai 20. tammikuuta 2018

Tuleeko minusta viherpiipertäjä,

kun olen päättänyt lopettaa punaisen lihan syönnin. 
  Kinkun pitää olla harmaasuolattu ja paiston jälkeen haarukalla syötävä.
  Sian ja naudan uunipaistit pitää olla kypsiä eikä mitään mediumia.


  Broileria meillä syödään jonkinverran.
  Leikkeleet valitsen lähinnä silmillä, ehdottomasti kotimaista.
  Nyt kun olemme kasvattaneet muutamia teurashiehoja, otamme palautuksena aina jonkin verran jauhelihaa ja paistia. Jauhelihapihvit ihanan ruskeita ja ilman sivumakuja suussa sulavia.
  Kalaa pyrimme syömään kolmesti viikossa. Verkoista tulee jonkun verran, 
 suolamuikkuja tai tuoreita (kaupasta) ja tietenkin silliä kananmunan kanssa.
   Pöydässä on punaista vain paprika ja kotimainen kirjolohi (norjalaista en hyväksy), mutta eihän kirjolohi ole lihaa vaan kalaa.
  Jääkaapista löytyy melkein aina tönkkösuolattua lohta, 
 mutta parasta on voissa paistettu kermalohi.
  Jäis tai rusakko
kypsyy pirtin uunissa sianlihalla höystettyna ihanan ruskeaksi.  
  Näinpä tulen kantamaan oman panokseni ilmastonmuutokseen ja maapallo pelastuu!
  
  


 

keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Kiitokset Postille

  Haluan kiittää Postia nopeasta toiminnasta. Saimme tänään vielä joulukortin. 
  Tulihan tuo nyt kuiteskin ennen joulua. Tällä tavallahan menee samalla viime ja ensi joulu.
  Odotamme mielenkiinnolla, kuinka monta korttia vielä tulee HIEMAN myöhässä. 


Yöelämää

  Muutaman yön on mulla ollut riistakamera navetan takana. Toissa yönä sain jo muutaman kuvan.
  Mielestäni kuvassa on rusakko maistelemassa AIV:n täppeitä.
  Viime yönä kameran asemointi sattui nappiin ja videon pätkiä tuli. Ilmeiseti rusakko tottui jo kameraan ja siitä tuli oikea linssilude.

  Sitten kuviin ilmestyi kaveri ja vielä oikea metsäjänis. 
  On niitä jostain viimeisiä hengissä olevia ilmestynyt maisemiin.
  Sopuisasti naposteltiin heiniä.
  Masut vaan täyteen ja etsimään piiloa päiväksi.
  Aamulla Aada tutkimaan yöllisiä syönnöksiä.
   Meniköhän se tänne piiloon? Ei ollut heinien alla.

 
 

tiistai 16. tammikuuta 2018

Aadan päivä

  Aada on ollut sisäkoirana koko ajan. Ulos tekee tarpeet. Mitä joskus löytyy pökylä, kun ei vielä oikein osaa tahtoa ulos pakkaseen.
  Sisälläkin puuhaa riittää, kun on 
leikkikaluja ja
leikkikaveri, jonka kanssa voidaan pitää hauskaa.
  Temmellyksen jälkeen maistuu ruoka molemmille. 
 Puumakin on tykästynyt pentunappuloihin. Kissan eväät jäävät syömättä.
  Ulkoilun jälkeen ryhdytään etsimään paikkaa tirsoille.
  
  Ei mistään kotoisin.
  Paljon parempi.
  Jotain tästä puuttuu.
  Minna, Minnaaaaa..
  Ei vieläkään täydellistä.
  Lopultakin!


 


 

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Huisin hauskaa

  Eilen ehdittiin lopultakin verkoille. Minnan piti tuurata Jyrkiä, kun työhommat estivät kokemisen. 
  Tämä talvi on ollut huonoin kauden aloitus meillä. Pari mateen luirua ja yksi kuollut hauki. Tällä kertaa päästään kuiteskin sotkemaan paistinpannut molemmissa talouksissa.
   Kotimatkalla odottikin tosi hauska juttu. Meidän mökkitien risteyksessä odotti hirvi. Auton edessä  lähti pinkomaan tietä pitkin.

              
  Hirviä meillä onkin enemmän kuin jäniksiä.  

tiistai 9. tammikuuta 2018

Leikkiä

  Aadalle on ajankulua Puumasta ja toisinpäin. Vuoronperään härpitään toisiaan. Joskus matot lentävät seinille, kun mennään peräkanaa ympäri taloa.
  Sitten härnää vuorostaan Puuma.
  Pihallakin mennään vuoronperään toista ajaen.
 

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Savon mailla

  Muutaman viikon ajan on ollut suunnitteilla mehtuureissu Arpan kotimaisemiin. Maanviljelijät ovat pyydelleet sinne rusakkojahtiin. Ne pirulaiset sotkevat paikat, rikkovat paaleja, ym.
  Eiliselle päivälle saatiin sovitettua aikataulut yhteen, vaikka edelleen sähköt ovat olleet poikki. Minna sanoi kuitenkin pärjäävänsä, kun agregaatti on valmiina töihin.
  Matka meinasi tyssätä heti alkuunsa,
mutta pääsin kuitenkin kiemurtelemaan ohi. Eipä ihme, jos sähköt ovat poikki. Tälläkin hetkellä ollaan varavoiman varassa. Loiste ei anna edes korjausennustetta. Luntakin tulee melkoisen tuulen kera, joten ......
  Paltamosta jatkettiin Jyrkin kanssa Arpan luo ja lähdettiin matkaan. Autossa oli jo Arpan Ratto valmiina töihin.
  Perillä oli apuvoimia neljän miehen lisäksi uros Saku.
  Löytyi lopulta rusakko pellon reunasta ja sain sen teilattua pellolle. Oli kyllä vasikan kokoinen. Kaadon jälkeen oli aika paistella makkarat ja porista muutenkin kuulumisia.
  Ruumis tuli ravittua, joten uutta hakemaan. Eipä aikaakaan, kun Ratto otti uuden ajon. Lunta oli haitalle asti, mutta puolen tunnin ajon jälkeen rusakko tuli tietenkin minun eteen, samanlainen rötkylä.
  Ratto ei halunnut vielä lopettaa, eikä antautunut kiinni. Ei auttanut muuta kuin lähteä katselemaan passipaikkoja kaiken varalta. 
  Nuotio pystyyn ja odottelemaan. Nuotiolle pysähtyi paikallisia metsästäjiä juttusille, olivat ilveksiä etsimässä.
  Sitten tuli pommi. Pari kaveria olivat nähneet suden parin sadan metrin päässä pellolla. Äkkiä koiria pyydystämään. Saatiin lopulta kiinni, joten hyvin kaikki päättyi.
  Kotona piti tarjota heti rusakkoa Aadalle.
  Minullekko?
  Rupesi hiljalleen kiinnostamaan ja sitä tutkittiin joka puolelta.
  Kiitokset Arpalle, Jyrkille, Ratolle, Sakulle ja paikallisille erittäin mukavasta päivästä!
   
 
 
 

perjantai 5. tammikuuta 2018

Kiusantekoa

  Sisällä on menossa pienimuotoinen otattelu talon herruudesta Aadan ja Puuman välillä. Vuoronperään hallitaan tilanteita. Milloin toinen antaa periksi,
milloin toinen. Puuma pääsee vielä ylös pakoon.
  Ulkona härnätään isoja koiria ja juoksutetaan niitä tarhassa.
  Kun Aada simahtaa leikeistään, niin Puuma hakee heti tuttua ja mukavaa paikkaa.
  Aadakin haluaa joskus leikkiä ja etsityttää itseään. Eikä varmaan pukahda ääntäkään piilostaan.

 

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Hiljalleen valmista

  Pari päivää vierähti navetassa näin vuoden alussa. Tarkoitus on kokeilla hiehojen kasvatusta, joten osa parsista on nyt muutettu karsinoiksi. Eilen saatiin viimeinen valmiiksi.
  Uuteen laitettiin pari suurinta.
  Sitten siirrettiin kaikki muutkin. Tässä on lypsikit kasvamassa.
  Pienemmät pääsivät isompaan tilaan.
  Yksi parsi jää vielä karsinoiden viereen siemennystä ja muuta tarvetta varten.
    Uutta on tulossa tänäkin vuonna. Valitettavasti vain sonninmullia. Obelix sai tänään kaverin Jokerista.
  Pimeys vallitsee jälleen. Kesken lypsyn pätkäisi sähköt poikki. Korjausennuste kahdeksan tuntia! Voi pyhä sylvi! Voisko Loisteen nimeksi vaihtaa PIMEYS.