Mahtava päivä

   Tälle syksylle pääsimme ensimmäisen kerran Salokylälle Arin kanssa. Tällä kertaa ajokkina venakko Pate. 

  Kelin piti olla hyvä, mutta jo menomatkalla alkoi sataa vettä. Päivän mittaankin tuli kunnon sadekuuroja. 

  Jälki ei oikein haissut, mutta Patehan pisti pupun liikkeelle. Tarkoitus oli yrittää kotiin viemistä. Ensi ringillä erehtyi ajettava Jyrkin eteen ja....

  Koira hakemaan uutta. Siinä välissä Ari löysi kunnon tervaskannon ja kutsui kuvalla makkaran paistoon. 

  Tottamaar kutsu tehosi ja pian oli makkara mustumassa nuotiossa. 

  Taisi meidän reissu alkaa liian hyvin, kun toinen Paten ylösottama painui suoraan aitan alle. 

  Ei auttanut muu kuin siirtyä uuteen paikkaan. Pate hakemaan ja me tuohaamaan tulta märkiin tervaksiin. Minulla oli mukana onneksi kuivia koivuklapeja mukana, joten syttyihän se nuotio lopulta. 

  Ajo lähti ja me Jyrkin kanssa passailemaan. Jyrki näki jäniksen, mutta se oli kaukana ammuttavaksi. 

  Sittenpä jänis muisti, että pellon reunassa oli mahtava kiviroveikko, joten sinne kivien koloihin piiloon. Siinäpä se. 

  Vielä oli päivää jäljellä, siispä Pate hakemaan neljättä. Patehan pelasi eilen kuin unelma ja neljäs lähti. 

  Tälläkin oli hyvässä muistissa, missä ne piilopaikat ovat. Minä sille annoin vauhtia haulikolla, vaan ei ollut sihti kohillaan. 

  Siinehän sekin hävisi pilkelavojen alle. Ajon aikana tuli semmoinen vesikuuro, että päätimme lopettaa, eikä Patekaan suuresti lyönyt hanttiin. 

  Oli pitkästä aikaa Salolla erittäin hauska ja antoisa päivä. 

  Kiitokset Arille ja eritoten Patelle!

Leikkauksia

  Torstai ei ollut paras päivä minulle ja Bitille.

  Minun piti pyyhältää hammaslääkärin päivystykseen Kajaaniin, kun aikoja ei ollut Paltamossa eikä Ristijärvellä. 

  Ikenessä oli pieni ongelma, joka vaati pienen operaation. 

  Bitille oli taasen varattu aika Kajaaniin pienen patin poistoon. Minnan kontolle jäi Bitin käyttö ja minä eri kyydillä KAKS:in päivystykseen. 

  Kotona olin minä ensin ehkä varttia aikaisemmin. Perässä tuli hämmentyneen näköinen Bitti pönttö päässä. Melkoista opettelua  vaati liikkuminen ja hyppääminen sänkyyn. 

  Lopulta me potilaat asetuimme sohvalle vetäisemään pienet tirsat. 

  Onneksi minulle ei määrätty kauluria reiluksi viikoksi.

  Eilen huomattiin, että Bitti hoksasi ruveta särkemään kauluria ahtaissa paikoissa. Teippaamalla saatiin vielä kasaan.

  

Bitin huippuajo

  Sunnuntaina  lähdimme kokeilemaan , löytäisikö Bitti jänistä. 

  Ensimmäisessä paikassa ei onneksi ehditty löysätä koiraa hakemaan, sillä huomasin jämtin tulevan autolle. Lähdimme uuteen paikkaan, mutta hirvikoira tuli perässä. Pian tapasimme tutun koiran omistajan, joka otti koiransa autoon. Näin käy joskus. Sopusaisesti päätimme, minne kumpikin lähtee. 

  Uusi paikka eikä haku kestänyt kauan.  Näkölähtö ja meteli oli mahoton. Sitten alkoi pyöritys, eikä Bitti eksynyt jäljiltä. 

  Koko ajo kesti kaksi tuntia ja vartin, ennenkuin Minna sai Bitin kiinni. Koko aikana tuli erään vain yksi viiden minuutin reikä. 

  Kyllä meille sitten lepo kelpasi ennenkaikkea Bitille. 

  Ei kauan jaksanut poseerata kuvaan, vaan unta kaaliin. 

  Hyvin on toipunut Bitti rankasta ajosta. Yöt on nukkunut vielä meidän välissä pehmoisella sängyllä.  

Bunkkerijänis

   Eilen aamulla Aada autoon ja vaaran päälle hirvimiesten sekaan. Aika pian alkoi hirvikoiran haukku ja sehän kiinnosti Aadaa. Onneksi palasi takaisin seurattuaan haukkua puolisen kilometriä. 

  Sitten alkoi normaali haku. Aada ei pyöri jaloissa. En käsitä, mikä sen veti bunkkerin aidan sisään. 

  Oisko menomatkalla tullut lämmitylaitteen kautta jotain hajua autoon. Ei kauan nokka tuhissut, kun ajo alkoi. Portin ali pääsee koirakin hyvin. Pari lenkkiä jänis teki metsässä ja päätti sitten palata aidan sisään. 

  Jänis päätti puikaista portin ali uudelle lenkille, mutta minä olin oikeassa paikassa. 

  Tämä olikin syksyn ensimmäinen. Tähän asti olemme vain treenanneet koiria, mutta nyt olisi tarkoitus ampua jokaiselle koiralle ainakin yksi. 

  Ensimmäinen ajo oli sen verran lyhyt, että löysäsimme Aadan toiselle haulle. 

  Ilmeisesti koirat alkavat muistaa, missä treenikaveri makoilee. Haku kesti vain kolme minuttia. Samat vanhat kuviot tehtiin ja mekin ennätimme paistella makkarat. 

  Oli aivan hyvänkokoinen pitkäkorva, kun meni pellon yli, mutta yllävän paljon oli vielä ruskeaa. 

  Toivottavasti pysyy pitkään hengissä. Itse en sitä ammu.

Pari erää

 ajoi Aada eilen. 

  Ensin kokeiltiin vaaran päältä tälle syksyä eka kerran. Jälki löytyi heti, eikä mennyt kuin näkemä kahtoma, kun jänis oli liikkeellä. 

  Heti lähtöön nähtiin vieterikinttu tiellä. Olikin sellainen menijä ettei paremmasta väliä. Suoraa viivaa toista kilometriä puolet teillä. 

  Ensimmäinen paluuperä toista kilometrin päässä. Paluumatkalle lähti tarkasti ajojälkeä, Aada tuli tarkasti ja hitaasti perässä. 

  Aada tuli sitten kyselemään meiltä, jatketaanko vielä? Tälle syksyä olemme ajattaneet vain yhden erän koirilla. 
  

  Kun virtaa näytti riittävän, päätimme kokeilla toista erää hieman tyynemmässä paikassa. Vaaran päällä kävi melkosen kylmä vinkka. 

  Aada hakemaan ja me Arin kanssa makkaratulia lopultakin tekemään. Pitkät lenkit Aada heitti ennenkuin jälki löytyi. Ylösotossakaan ei nokka kauan tuhissut. 

  Minnakin sai makkaransa paistettua. 

  Aada tuli aika pian nuotiolle ilmoittamaan, että jos ette meinaa ampua, lähetään kotiin. Turha näitä on enää etsiä ja ajaa. 

   

  

 

Myterissä

oltiin tiistaina järvellä serkkupojan kanssa. 

  Sääennuste lupaili vienoa tuulta, mutta jo rannassa huomasimme ennusteen olevan päin prikkalaa. 

  Onneksi vaatetta oli paljon päällä, mutta lisäkään ei olisi haitannut. Haravoimme ensin tyynimpiä paikkoja, vaan kalat eivät olleet otillaan. 

  Ei auttanut kuin suunnistaa selälle vaahtopää aallokkoon. Sieltä tarttui lopulta pari haukea, joten sen jälkeen suuntasimme vauhdilla rantaan. 

 Onneksi on sen verran iso vene, ettei vielä pöksyt sotkeutunut. Oulujärvelle en tuohon tuuleen olisi lähtenyt. 

  Ans kattoo, milloin syksy pakottaa lopettamaan kesäkalastuksen. Sitten odotellaan jäiden tuloa ja talviverkkojen uittoa.