lauantai 21. syyskuuta 2013

Irlanti jatkuu

  2. Päivä
  Hyvin nukutun yön jälkeen aamukahville, tosin capsulokahvi ei näin ensi alkuun ollut miun makuuni. Maired laittoi meille irlantilaisen aamiaisen. On se sen verran tukeva, ettei sitä joka aamu syö. Maittava kyllä ja sipulittomuus tutkittiin tarkasti.
  Dannyn kanssa kävimme pihalla nykäisemässä aamusavut, molemmat naiset olivat jo lopettaneet tupruttelun.

                                         Dannyn ja Mairedin talo

  Enhän minä päässyt opettelemaan ajoa väärällä puoleella, olivat suunnitelleet ohjelman valmiiksi ja heidän autollaan kierreltiin ympäri Potmageeta. Kylätalo oli kokenut täyden uudistuksen. Kylläpä oli Melalahden kummikylässä tapahtunut, toisin kuin meillä.
  Tämä olikin sitten reissumme ainoa 'Leader' kohde. Upeat kalliot rannikolla olivat ensimmäinen kohteemme.
                                                   Jossain kaukana Amerikka
  Kahvilassa sitten teet ja kahvit torttujen kera. Suut makeana noustiin ylös katselemaan kylää linnun perspektiivistä. Autolla mentiin, vaikka tie oli semmoinen kinttupolku, että harkiten olisin lähtenyt nousuun traktorillakaan. Mahtavat olivat  näkymät, vaikka utuinen ilma häritsikin kuvien ottoa.

Portmagee, salmen takana Valencia Island
    Iltaohjelmassa oli ravintolassa käynti. Mairedilla oli uusi harrastus: kuorolaulu. Heillä oli esiintyminen sinä iltana ravintolassa. Illallinen kesti kolme tuntia. Meikäläiselle iltasyönti teki tiukkaa. Alkupala, ruoka, jälkiruoka ja kahvit. Olipa niin ähky olo, ettei jaksanut edes viittä metriä kävellä ulos tupakalle.Musiikista huolehti pääasiassa paikallinen muusikko John.P.Myrphy, sanoittaja,laulaja ja pianisti. Kuoron mukana lauloi aluksi koko ravintola. Sitten alkoi gospelosuus. Lähtiessä ostin Minnalle Myrphyn pari cd:tä nimikirjoituksella. Maired oli vielä käynyt varkaiten maksamassa ateriat! Kiitokset ikimuistoisesta illasta. *Kotona olimme yhden maissa ja uni maistui, joskaan mahallaan en pystynyt nukkumaan.
Jatkuu....


tiistai 17. syyskuuta 2013

Irlanti

  Haaveista tuli lopultakin totta. Minna aikoi koko menneen vuosikymmenen paeta synttäreitään Pariisiin. Kuitenkin talvella lenkillä ollessa oli syntynyt päätös matkata ystävien luo Irlantiin.
  Eipä muuta kuin postia Dannylle ja Mairedille. Sopisiko heille, jos tulisimme käymään elokuussa? Meidät toivotettiin tervetulleeksi ja luvattiin majoitus heidän kotonaan. Aamiaismajoitus oli heilläkin lopetettu, joten huoneita oli.
  Siitä vaan sitten nettiin varailemaan matkaa. Pakettimatka Oulusta Kerryn kentälle olisi maksanut yli 2500e/h!!!!!!! Apuva! Soitto Pekalle Tyrnävälle ja alkoihan tapahtua. Monien istuntojen kautta varattiin lennot Oulu-Helsinki-Dysseldorf- Dublin-Kerry. Paluumatka Kerry-Dublin-Manchester-Helsinki-Oulu. Hinta 750e/h!
  Sitten vielä matka kentältä Portmageen n.70km. Se liikenne kun oli vasemmanpuoleista. Päätimme vuokrata auton kentältä, niin ei tarvitsisi vaivata koko ajan isätiämme kuljetuksella. Budgetilta löytyi automaatti kohtu hintaan. Tämä oli minun vaatimukseni ajamiselle, ettei tarvisisi miettiä vaihteita vasemmalla kädellä.
  14.8. Iltapäivällä starttasimme matkaan. Ensin Pekan ja Tanjan luo Tyrnävälle yöksi. Pekka oli onneksi lomalla, joten oli mukava porista ilta pitkäksi. Ronja ja Riitu pitivät meidät kaikki touhussa.
  15.8. Herätys 4.15 ja hieman aamupalaa. Kone lähti 6.00, joten kentällä piti olla ajoissa. laukut saatiin chekattua vain Dubliniin asti ja vielä piti tarkistaa Dysseldorfissa, onko laukku vielä mukana.
  Helsingissä ei ollut ongelmia, mutta voi hyvänen aika Dysselin kenttää! Taisimme kiertää aseman kolmeen kertaa ja turvatarkastuksien läpi mentiin joka kerta. Onneksi oli tuota aikaa tarpeeksi. Löytyihän lopulta oikea portti ja matka jatkui.
  Dublinissa maksoimme hinnan halvasta lennosta. Odotusta tuli kuutisen tuntia, mutta tulihan siinä aika hyvä tuntipalkka. Menihän se aika, kun ramppasin ulkona tupakalla. Irlannissa on vielä savuttomampaa kuin Suomessa.
  Viimeinen etappi tapahtui vanhalla potkurikoneella. Kiitoradalle rullatessa kuului koko ajan, kuinka kone valitti ääneen: voi, voi, voiiii. Onneksi kone ei ollut täynnä, joten perille päästiin.Kerryn kentällä olimme illalla kahdeksan maissa.
  Vuokraamossa autoon vielä kasko ja tuskanhiki otsalla Renaultilla liikenteeseen. Onneksi oli hiljainen ilta, sain körötellä hiljalleen muun liikenteen haittana.

Hermosavut

  Perillä olimme ennen kymmentä ilman haaveria. Danny ja Maired olivat hereillä meitä vastaanottamassa. Olipahan liikuttava ja mukava jälleen tavata heidät kasvotusten. Myöhään meni, ennenkuin maltoimme oikaista itsemme tuttuun huoneeseen.

Jatkuu...............

lauantai 14. syyskuuta 2013

Hintaseurantaa

  Kolmas AIV-sato on saatu pakettiin, joten ehtii tässä hieman vilkaista lehtiäkin. Käteen sattui KM:n viimeinen numero. Tuli luettua aika tarkkaan ja sieltä ponnahti esille lehden hintavertailu v:sta 2000 lähtien.
  Maidosta on vuonna 2004 perushinta ollut elokuussa 39cent kaikkine lisineen. Vanhempaa tietoa en tähän hätään löytänyt. Viime kuussa hinta oli 46 cent lisineen. Eli nousua on ollut jotain 17-18%.
  KM:n tilastot olivat seuraavan laisia v:sta 2004. Siemenet +40%, rehut +60%, tavarat/palvelut/eläinlääkintä +25%, rakennusten huolto/korjaus +30%, koneiden korjaus +55%, lannoitteet +45%, koneet/laitteet +45%, rakennukset +35%, energia +115%!!!!!!!!!!!!!!!!!!
  Ainoastaan kasvinsuojeluaineet olivat  0%. Mutta näitähän ei kohta pysty käyttämään enää Erkkikään. Jos minä tilaan ammattimiehen ruiskuttamaan peltoja, täytyy minun ensin käydä koulutus läpi! En varmaan osaa muuten sanoa ruiskuttajalle, että nuo lohkot. Luultavasti täytyy tilaajan suoritta rekkakortti, jos tilaa tavaraa rekoittain!
  Alkaa kyllä tuntua, että mätää on muuallakin kuin Tanskan maalla!
  Kiitokset KM:lle järkyttävistä tiedoista.

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Palataan entiseen

 Tulipa tuossa mieleen, kun luin Maaseudun Tulevaisuudesta soiden ennaltamisesta, mihin oikein ollaan menossa vihreällä linjalla.
  Suo-ojat pitää tukkia ja haudata mahtavat turvevarannot vesien alle. Onhan se mukava käydä pitkospuilta kuvaamassa näppäskengissä suopursuja.
  Metsiin perustetaan uusia naturoita kiihtyvällä vauhdilla. Puut pitää jättää kuoriaisille tuhojen kustannuksilla. Metsästäjä saattaa polkaista vahingossa jonkun mönkijän, joten kielletäänpä metsästys.
  Ennallistetaan  luonnonniittyjä, maalaismaisemia. Varmaan tulee pakko viljelijöille pystyttää pelloille heinäseipäitä. Onhan niitä mukava kuvata isän mesen ikkunasta ohiajaessa suojelemaan metsähakkuita.
  Tienvarret pitää jättää niittämättä, kun ei enää kukkaloistoa. Onhan siinä mukava kasvualusta vieraslajeille ja rikkakasveille, joiden torjunta jää kuitenkin maanomistajan vastuulle.
  Pellot ennallistetaan vaatimalla luvat kunnostukseen, laitetaan semmoiset suojakaistat joka ojalle, ettei keskellä sarkaa enää sovi muuta kuin kävelemään.
  Kuivalanta kompostoitava muovin päällä, lietelanta rumpukompostorissa, ettei vahingossakaan tuoksahda ohiajavan nenään.
  Eikö me voitaisi ennallistaa myös hallintoa. Kansanedustajille ja ministereille korkeintaan sihteeri nykyisten lukemattomie avustajien, konsulttien ym. sijaan.
  ELY-keskuksiin yksi maalaisjärjellä ajatteleva virkamies, joka näkee hommien hoituvan.
  Ennallistetaan rangaistukset. Rattijuoppo leirille metsätöihin. Tuomion saaneilta kansalaisluottamus pois, eritoten virkamiehiltä.
  Tälläisiä ajatuksia heräsi, kun katselin lehmiä ennallistattomalla pellolla.