Sunnuntaina alkoi kunnon lumimyrsky, eikä loppua näy vieläkään. Pyhänä jäi aura-auto jumiin peltojen kohdalla. Oli juoksuttanut tien aivan umpeen. Menin kokeilemaan, saataisiinko traktorilla irti. Eipä kauan mennyt, kun minä olin poikittain tiellä jumissa.
Onneksi Anssi oli kotona kaivurin kanssa. Ei paljon painanut Jontikka kaivurin edessä ja pian oli aura-autokin irti.
Eilen siinä työjeli kaivuri toveroisen, mutta kyllä tiekin aukesi.
Sitten vielä loppusiivous lingon kanssa.
Eikä merkkiäkään lumisateen loppumisesta.
Alkaa olla meikäläisen tarpeeksi. Vauhdilla kinokset kasvavat. Vielä kuiteskin pärjää, kun pistää lumilingon töihin. Paikat ja rakennukset katoavat hiljalleen kinoksiin.
Ei näköjään vuodet ole veljeksiä keskenään. Viime talvena metsä oli käytännössä paljas, tänä vuonna lunta alkaa olla metri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti