Jumissa

  Viime yönä heräsin muutaman kerran tuulen myteriin. Aamulla sitten vilkaisu ikkunasta näytti tuloksen.

  Pihatie oli tasainen kuin järven jää.

   Onneksi oli aurausviitat vielä lumen pinnan yläpuolella, joten niiden väliin oli hyvä työntyä linko perässä.
  Eka uran jälkeen alkoi leventäminen.

  Tuuli oli pieksänyt lumen niin kovaksi, että melkein kantoi traktorin. Aika monta mutkaa piti tehdä, ennekuin tie oli auki.

  Kyllä tämä alkaisi jo riittää.