Etänä

täytettiin aamusta tukihakemukset Eila Niskasen avulla. Minun hermot olisi lähteneet lepolomalle jo kahden tunnin jälkeen.
  Ei minun järkeeni mahdu, miksi tämän pitää olla niin tuhannen monimutkaista.
  Eihän tuossa mennyt kuin neljä tuntia yksien helevatun lankettien täytössä.
  Onneksi Eilalla on kokemusta ja lehmän hermot. 
  KIITOS!
  Illalla käytiin mökillä kylpemässä ja Minnakin pulahti järvessä.
  Aada oli onnessaan, kun pääsi tälle keväälle ensimmäisen kerran mökille. Tarhassa oli kuin kotonaan ja 

sisällä luontevasti asettui nukkumaan sänkyyn meidän väliin.
  Pennut vilkastuvat päivä päivältä ja ruoka maistuu.