Huti ja osuma Porkunissa 8.6.

  Lyhyen yöunen jälkeen oppaat tulivat hakemaan meitä puoli viideltä. Silmät sikkurassa istuimme Kaidon kyytiin Paavon kanssa. Paavo jätettiin torniin ja minä lähdin etsimään kaurista.
  Kaido vei minut isolle sähkölinjalle ja käski lähtä läppäsemään, Kaido tulisi autolla perässä. Hiippailin hiljalleen parin sadan metrin päässä olevan nyppylän yli, mutta mitään en nähnyt. Kuullessani auton äänen, vilkaisin taakse. Kaido huitoo ikkunasta kädellä. Pyörin kuin väkkärä, mutta ei mitään. Kaido hyppäsi autosta ulos ja molemmat kädet heiluivat kuin tuulimyllyn siivet. Tormasin pientä juoksun nytkää autolle päin, kun komea pukki hyppi nyppylän takaa vastaan. Kauris huomasi tietenkin minut ja suunta heti kohti suojaavaa metsää. Hutaisin patin metsän reunaan, mutta ohihan se meni. Hirveällä rääkynällä ja haukulla pukki etääntyi hatelikkoon. Kyllä kait itekukin huutaisi, jos kuulat vinkuvat korvissa. Oli ilmeisesti makuulla ja nousi ylös, kun kuuli auton äänen. Ei aina näköjään kannata hiippailla liian hiljaa.
  Lähdettiin ajelemaan ja Paavoa hakemaan. Matkalla näimme kaksi naaraskaurista, toisella oli tuplavasat mukana. Olivat kyllä söpöjä.
  Paavoa etsittiin paikasta jos toisestakin. Kaido ajeli semmoisia kinttupolkuja ja uria pitkin, että oisin kolmesti harkinnut, lähteäkö niille Jontikalla.
  Paavo oli tietenkin siellä, mihin hänet aamulla jätimme.
  Päivällä pidimme sadetta ja kävimme tutustumassa Tiitin navettaan. Navetasta oma juttunsa.

  Rakveressa kiertelimme kaupoissa ja kahvilla.
  Sen verran tuli päivällä vettä, että kaikki halusivat autokyydin suoraan tornin juureen. Tornit ovat luxusluokkaa, lämpöeristettyjä, tuplaikkunat ja kunnon sohva istuimena.

  Tunnin odottelun jälkeen paikalle tuli kahdeksan ylivuoteista porsasta. Aikani siinä katselin ja lopulta yksi erkani sen verran, että latasin menemään. Näytti vielä karjulta. Pirulauta, että osaa sika juosta lujaa. Onneksi meni ensin pitkin peltoa ja sieltä vasta kääntyi metsään. Lähdin tutkimaan paikkaa ja verta kyllä löytyi. Seurasin verijälkiä metsän reunaan ja soitin Kaidon paikalle. Sika löytyi parinkymmenen metrin päästä hengettömänä, keuhko-osuma.

  Hampaat eivät olleet kovinkaan juhlavat.

  Samalle iltaa Juhani ja Matti ampuivat ylivuoteisen karjun.
  Viimeisenä aamuna nukuin pitkään, enkä lähtenyt enää metsälle. Veijo ampui  myös ylivuoteisen karjun. Matti vielä kävi katselemassa kauriita, mutta sikoja olisi ollut tarjolla, ei kehdannut ampua.
 

                                 Minun trofeet
  Raappananmäen päältä