Rajalla ei taaskaan näkynyt ristinsielua.
Maisema muuttui kyllä täysin Suomen puolella. Jyrkät rotkot, lumiset huiput ja terävät huiput vaihtuivat loiviin muotoihin.
Kaamasentiellä yritin kurvata Nuorgamin Jounin kojulle, mutta vierestä
kuului, ettei vielä tartte. Käy kolmenkymmenen vuoden päästä. Napapiirillä etsittiin itselle vielä Lapin seinälautasta. Oli kyllä hakusessa. Vasta kuudennesta kaupasta löytyi.
Ranualla jo maistui ruoka.
Poroja oli koko matkan tiellä Puolangalle asti.
Yö vielä oltiin mökillä ja aamulla kotiin. Mukava oli herätä kotona ihailemaan auringonnousua.
Kylässä hyvä, mutta kotona paras!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti