Illalla pistettiin jo paalit pieniksi.
Kirjastoauton käynnin jälkeen olikin aika tiirata kamerasta, milloin vasikka suvaitsee tulla mualimaan. Aikaa myöten itekseen lehmä poiki.
Näinpä Onni-sonni pääsi karsinaan. Emä ei nuole vasikkaa eikä sille kelpaa juomakaan.
Joka välissä selvittelin verkkoja lauantaita varten.
Melekonen myterrys on lattialla, mutta pestyt ja kuivat verkot selviävät näpäkästi.
Kaikkein parasta on, että meillä Jyrkin kanssa on vuorot. Tämä homma vain parin viikon välein. Mukava on uittaa puhtaat verkot jään alle. Kalan tulo on tällä hetkellä huonoa, mutta aina sieltä jotain on löytynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti