Kattelin illalla netistä nurmihärkin tiedot.
Joopa joo sano rengit päissään, eikä ne muuta puhuneetkaan.
Yritän aina hillitä näppäinsormeani, kun uutisiin pamahtaa näitä uhanalaisia, suojeltavia, silmällä pidettäviä ym. eläimiä tai kasveja.
Lähinnä muistuu mieleen vesikko, jota ei sitten löytynytkään, mutta saihan tie komean nimen.
Liito-oravat ovat siirtäneet teitä, estäneet hakkuita ym. Vaikka netistä ei tilaisikkaan papanoita puiden juurille, otusta löytyy melkein joka pihasta.
Menneinä vuosina suojeltiin ja etsittiin valkoselkätikkoja. Meilläkin niitä kulki lintulaidalla, mutta pysyttelin hiljaa. Eikä ole viime aikoina näistä puhuttu mitään.
Nykyisin rauhoitetaan kaikki räklistä lähtien. Ei näissä asioissa paljon paina paikallisten mielipiteet tai elinolosuhteet. Joutsenet paskovat heinäpellot, ei tule oikein rapoista rehua. Entäs merimetsot?
Tämän hetken polttavin kysymys lienee susiraukka. Vihreät vaativat tuulivoimaloita, mutta nyt tulikin ongelma, kun ne häiritsevät susien elämää!
Perustetaan kansallipuistoja, suojelualueita ja rauhoitusalueita. Kielletään liikkuminen, marjastaminen ja metsästys.
Rauhoitetaan suot, ei saada turvetta. Rauhoitetaan vanhoja metsiä lahopuineen, että pääsevät kaarnakuoriaiset mellastamaan.
Kuinka paljon nämä suojelijat itse omistavat maata? Melkomoisen helppoa on suojella toisen omaisuutta.
Eikö päättäjien pitäisi ottaa jo järki käteen. Maailma muuttuu koko ajan, lajeja kuolee ja uusia syntyy. Ei näille merkitse mitään paikalliset asukkaat, työpaikkojen syntyminen. Ei paljon vaikene vatsan murina, vaikka kuinka ihailisi nurmihärkkiä polvillaan.
Nyt pitäisi syödä riistaa ja luomua. Mutta, mutta. Metsästää ei saisi, eikä kaikkialla ole edes riistaa susien ja muiden petojen jäljiltä.
Meillä syödään punaista lihaa ja paikallista itse pyydettyä kalaa ja riistaa.
Muuten huomenna löytyy meidän kasvattamaa naudanlihaa (ei luomua) paikallisesta K-Kaupasta.
Eikö olisi aika julistaa meidät maalla asuvat uhanalaisiksi?
Voihan vihreä vallankumous!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti