Odottelua

  Tänä syksynä on saanut odotella jäbää passipaikalle. Ei niitä ainakaan meillä ole liikaa. En varmaan raski ampua kuin yhden Aadalle.
  Torstaina oli jo likellä, mutta en ehtinyt näkemään, mihin jänis katosi Aadan ajosta. Tielle tuli hukka, eikä enämpi löytynyt. Taisi juosta toiseen kuntaan.
  Hiljalleen olen ehtinyt minäkin juoksuttamaan koiria. Saaga tässä etsiskelee yöjälkeä.

  Monenlaisessa paikassa olen aikaa kuluttanut: navetan nurkalla, metsässä, tien penkalla ja kaaheen aakeen laakeen turvesuon reunassa.

  Torstaina sain kaveriksi pieniä ilopillereitä.

  Nucca oli etsimässä, mutta hyvin kului aika nuotion äärellä makkaraa paistaessa. Jänistä ei päästy näkemään, mutta toivottavasti tytöille jäi mukavat muistot. Ehkä sinne pääkoppaan jäi muhimaan metsästyksen siemen.