Helmikuu

  Niin se vain uusi vuosikin huitelee vauhdilla. Helmikuun viimeinen päivä illassa. Jäniksen jahtaus loppuu. Eipä noita oikein monta kertaa ole pystynyt ajattamaan, kelit on ollut mitä milloinkin. Eikä meidän alueelta olisi raskinut ampuakaan, kun kanta on pohjimmillaan.
  Rusakoita olen käynyt muutaman kerran yrittämässä kavereiden kanssa Sonkajärvellä. Muutamia sieltä on saatu nurinkin, tosin minun eteen ei yhtään. 

  Nuotiohan se on melkein ensimmäisenä tehtävä.
 Sunnuntaina kävin viimeisen kerran. Huomasimme heti, että meiltä oli edellisellä reissulla unohtunut yksi passimies pariksi viikoksi tien varteen.

   Minna on koiria käyttänyt koiria lenkillä, mutta

  taukoa on joutunut pitämään lentsun takia.
  Nyt tässä on aikaa ottaa rennosti. 
  Puuma osaa nauttia aina lämmöstä ja rauhasta.

  Aada on joutunut olemaan tarhassa liki pari viikkoa, kun molemmat olemme sairastelleet flunssaa. Niinpä nyt otetaan kaikki irti sisätiloissa.

  MM-kilpailuja katsotaan 'yhdessä' alakerran sohvalla.

  Keskiviikkona vietiin verkot takaisin jään alle.

  On taasen erikoiset jääolosuhteet. Teräsjää kaukana, kohvajää sulaa ja avanto laajenee. Avannot eivät olleet jäätyneet juurikaan kuukauden aikana. 

   Helppo nakki! 
  Malva meinasi tosin hermostui, kun ei päässyt Jyrkin luo.

  Nyt vain odotellaan kalaa ja kesää.