sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Aadan loistava aamu

minun lentsusta huolimatta. Tälle aamua oli tarkoitus lähteä Aadan kanssa metsään, mutta jo illalla alkanut 'lentsu' tuntui sen verran pahemmalta , että päätin hautautua boksin sohvalle viltin alle. 
  Pitihän sieltä välillä kömpiä ylös nortille ja satuin vilkaisemaan pellolle. Siellähän mennä köpötteli rusakon rötkäle hiljalleen.
  Kyllä unohtui köhimiset ja vilustaminen. Äkkiä pyjaman päälle mehtäyspuku ja navetasta Minnaa hakemaan.
  Minä ajoin varmaan passipaikkaan, Aadalle panta kaulaan ja menoksi.
  Hyvä että ehdin tukkia panokset haulinviskaajaan, kun Aada kiljaisi. Rusakko veti rinkelit pellolla ja sitten suoraan eteen.
  Hieman jänskätti, miten Aada suhtautuu pamaukseen, kun ei ole ennen näin lähellä ollut. Taisi olla into niin kova, ettei edes huomannut laukausta.
  Minä olin hätää kärsimässä, kun Aada halusi saaliin itselleen.
  Onneksi Minna oli lähellä ja otti Aadan hihnaan, että sain rauhassa aukaista rökäleen. Herkut maistuivat Aadalle kuin ikänsä olisi niitä nauttinut.
  Toivottavasti jatkossa vain paranee! 
 
 
 

1 kommentti:

  1. Hienoa, tässä alkaa kelit paranemaan kun lehti putoaa ja vähän kohmettuu maan pinta. Isä-pappa tuli just ajohommista kolme tuntia vierähti ennen kuin sain koiran kopiksi.
    Ekan hukkasi matkan varrelle, mutta muisti karkon ja haki sen ajoon.

    VastaaPoista