Niinpä tietenkin

  Ajokokeiden peruunnuttua piti tietenkin lähteä rusakoita etsimään Kainuunmäkeen. Tällä kertaa meitä olikin seitsemän pyssymiestä, joten saataisiin tiukat passit.
  Ajokkina oli Arpan Ratto. Passipaikkani on hienolla paikalla.

   Eipä siinä kauan joutanut maisemia ihailemaan.Ei vanhalta konkarilta kauan kestänyt ylösotto ja tietenkin piti rusakon juosta minun eteen. Tuli vielä selän takaa, mutta sen verran pää pyöri, ettei päässyt karkuun.

  Toinen ajettava olikin oikea jäbä, joten oli aika tehdä tulet ja paistella makkarat.
  Pitihän sitä vielä kokeilla, kun päivän  näköä riitti. Vettä tuli oikein uskosta koko ajan. Piti vain yrittää sinnitellä passissa jotenkuten. Menihän se, kun ei ajatellut.
  Lähti se ajokin lopulta. Pian alkoi jumalaton sota, laukauksia kuului sieltä täältä.
  Rusakolla taisi olla sen verran hauleja mukana, että se päätti etsiä hautapaikan vanhasta kellarista.

  Vanhan pottulaarin alta löytyi, kun ensin saatiin taskulamppu etsijöille.

  Hauska päivä sateesta huolimatta. Jatkamme seikkailuja.