sunnuntai 4. lokakuuta 2020

Rohkeus kasvaa ja illalla syttyi Bitti

   Bitillä hiljotellen kasvaa rohkeus vähän joka paikassa. Muuanna päivänä meni Minnan perässä navettaan tutkailemaan, mitä siellä touhutaan.

  Pellolla seurailee jälkiä jo aika kaukana. Tosin pitää huolen. että löytää aina minut.

  Tänä aamuna lähdin Timan kanssa metsään ja Minna aikoi tulla myöhemmin Bitin kanssa zembaloihin. Tima ehti jo napata jäniksen ylös ennenkuin myöhäläiset ehtivät paikalle. 

  Bitti ampaisi suoraan emänsä perään ajoon mukaan. Ei kyllä antanut ääntä minun mielestäni. 

  Kaadolle tuli hieman eri suunnasta Minnan kanssa. Jänistä retuutteli ja herkut maistuivat kuten Timallekin.

  Ajo oli sen verran lyhyt, että päätimme löysätä Timan uuteen hakuun. Vesirääseikössä jälki löytyi, mutta sitkeästä yrityksestä huolimatta ei vaan jänis lähtenyt liikkeelle.

  Bitti paineli aina Timan mukaan, mutta kävi välillä tarkastamassa, olenko pysynyt paikallani. Taisi käydä useampia satojen metrien lenkkejä.

  Reissu väsytti Bittiä sen verran, että piti ottaa ettonet kainalossa.

  Minna lähti vielä iltamassa Bitin kanssa lenkille. Vaaraa noustessa oli ollut puhelimessa siskonsa kanssa. Bitti oli fleksissa, kun tiellä oli liikennettä. Yht'äkkiä Bitti oli lyönyt nokan maahan ja hypännyt ojan yli. Nokan edestä oli pinkaissut poikajänis tielle. 
  Bitillä oli mennyt pari sekuntia, ennenkuin muisti, että nyt ääntä. Minna oli juossut tietä pitkin henkikurkussa, kun ei uskaltanut päästää Bittiä irti. Komiaa ajoa oli ollut hihnan kanssa. 
Ensimmäinen oma ylösotto, joka jatkui ajona.
JES!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti