Joulun jälkeen löysättiin koiria metsään ensimmäisen kerran. Minä vein Aadan pelipaikoille autolla ja Minna lähti tulemaan Bitin kanssa pitkin peltoja.
Aadalla taisi mennä viitisen minuuttia ylösottoon. Jänis pyöri pienellä aluella, kunnes Bittikin tuli samoille paikoille ja lähti ajamaan omaa jänistään.
Lopulta ajot menivät sekaisin ja jäniksen oli vaihdettava maisemaa. Pätkän ajoivat yhdessä, kunnes Bitti kaivoi itselleen uuden ajettavan. Olipahan aivan mahtavaa seurata ajon kulkua. Hienosti selvitti kaikki paluuperät. Haukkua tuli tuutin täydeltä ja myötätuulessa kuului hyvin kilometrin päästä. Tosi mahtavaa seitenkuiselta pennulta!
Löysäsin Bitin iltatarpeilleen tavan mukaan ja olihan se vielä käytävä ajamassa piharusakkoa pimeässä. Onneksi sain kiinni tieltä, vaikka ei ollut pantaa kaulassa.
Aada ajeli ilmeisesti samaa jänistä koko päivän. Lopulta kolmen tunnin jälkeen malttoi tulla pillillä pois.
Jäniksiä kyllä nähtiin, mutta ampumatilannetta ei ollut. Kulkivat sen verran vissiin koirien edellä, että aina myöhästyttiin passista.
Meillä on nyt varhaiskypsin pentu kautta aikojen ja muiltakin koirilta ajot sujuvat mallikkaasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti