Joutilaalla on aina jotain, laiskalla ei mitään

  Luppoaikaa tässä on nyt vietetty pitemmän aikaa. Peukaloiden pyöritys oli pakko lopettaa, ennenkuin ne jumiutuvat keskelle kämmentä.

  Päätimmä aloittaa pitkään odottaneen ulkoportaiden uusinnan. Vanhan korjuu on kuin kehysriihi, kompromissejä täytyy tehdä ja töissä täytyy joskus palata takaisinpäinkin.

   Eihän jälki ole kaikistellen ammattitasoa, mutta kun itselle tekee, jälkeen saa olla tyytyväinen.

  Tälle päivää saatiin portaat uusittua,

mutta nyt alkaa hipistely, mistä minä en tykästä ollenkaan. Onneksi 'kirvesmiehen' virheen peittää lauta!