on lopultakin ohi. Liki puolen vuoden ajan on koirien juoksut rajoittuneet fleksin päähän. Mitä nyt Bitti ottaa spurttia boxin sohvalla.
Tästä aamusta lähtien koiria saa treenata, mutta ase täytyy jättää vielä kaappiin.Aamulla lähdin Bitin kanssa rankkasateeseen katsomaan, tapahtuuko mitään. Alkuun Bitti ei oikein tiennyt, saako nyt tosiaan juosta vapaasti.
Kun jälki löytyi, ei muuta kuin perään. Taisi vain olla pieni kussero ajossa, kun juoksi sata metriä ja sitten piiloon. Tunteroisen Bitti peuhasi perässä, mutta sitten kyllästyi sateeseen ja tuli autolle.
Olin minäkin niin märkä, että kotiin teki jo mieli.
Minna vei Aadan hieman myöhemmin metsään. Ensimmäinen ajettava taisi olla rusakko, kun veti suoraan tielle ja sitten huitsin nevadaan.
Toinen ajo oli samanlainen kuin Bitillä. Pikku pätkiä ja paljon jälkien selvittelyä. Ihme kyllä Minna sai Aadan kiinni hukalta helposti.
Hyvä aamu sateesta huolimatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti