Tima

  Tänään pääsi Tima pitkästä aikaa tositoimiin. Taukoa on tullut noiden kokeiden takia.

  Molemmat lähdimme sillä mielin, että ammutaan jänis, jos onnistaa. Haku aloitettiin kuten tavallista pellosta. Meidän koirat ovat oppineet, että metsästä se ajettava löytyy.

  Löytyihän se rapiassa puolessa tunnissa. Passipaikkakin sattui mulla kohdalleen, joten

annoin halikon puhua. Kyllä teki gutaa Timalle. Herkut kelpasivat ja autossa vielä meinasi kaivaa jäniksen pussista.

  Ajo oli sen verran lyhyt, että päästimme Timan toiselle erälle. Emme edes kerenneet nuotiota sytyttää, kun ajo alkoi. Jänis venkoili ja pyöri pienellä alueella, mutta ei auttanut

piilottelu eikä paluuperät. Puolitoista annoimme ajaa, sitten sain Timan tieltä hyvin kiinni. Jäniksen näimme monta kertaa, mutta haulikot olivat autossa.

  Erittäin hyvä treeni.

Pohjan lohko 2021

  No niin. Tässä alkaa hiljalleen tasaantua eilisen jälkeen. Olisihan Aadan ajot voineet sujua paremminkin, mutta kuiteskin koira teki parhaansa niissä olosuhteissa.

  Tiellä ei ajo sujunut, kuten monesti aikaisemmin. Kaikki riippuu kaikesta, maastosta, kelistä, ajettavasta ja koiran päivän kunnosta.

  Olemme kuiteskin erittäin tyytyväisiä, kun Aada ajoi BEAJ3 tuloksen. Huomattava parannus vuoden takaiseen.

  Tämäkin kymmenes sija arvokokeissa on meille erittäin mieluisa.

  Ei muuta kuin kohti uusia treenejä ja seikkailuja!

  

Jännittää

ainakin minua ehkäpä enemmän kuin Minnaa huominen päivä.

  Ristijärvellä on Pohjan lohkon valinnat, missä valitaan kolme koiraa beaglen SM-kilpailuun.

  

  Minusta on vaikeaa olla kotona ja seurata Aadan tapahtumia. Tuomariksi eivät halunneet saman perheen jäsentä, enkä halua olla koiran mukana sotkemassa kilpailua.

  Toissa päivänä Aadan treeni meni aika mukavasti. Eka erä oli lyhyt, mutta toinen kulki jo mukavasti. Keli ei ollut paras mahdollinen, kun jänis kulki paikoin hangella ja jätti vain sinne tänne jälkiä.

  Netissä on ehkä jonkinlainen seuranta, ainakin näkyy eka erän haku- ja ajominuutit.

  Toivoisin arvoisilta lukijoilta mukana oloa hengessä ja peukaloita pystyyn.

  Itsellä peukalot ja varmaan pottuvarpaatkin töröttävät kohti kattoa.

Beaglen PM-koe

   Eilen aamulla ennen viittä suunnattiin nokka kohti Ristijärveä. Minnalla oli autossa Aada ja minulla Bitti. Keli oli aamusta jo surkea, lunta, räntää ja vettä oli tullut edellisenä päivänä. Tietenkin yöllä kävi sen verran pakkasella, että päiväksi oli tiedossa haastava karppakeli.

  Minulle sattui arvonnassa Saukkovaaran päällys ja siellä oli kunnon hanki. Illalliset jäljet olivat lumen peitossa ja aamulla jänis oli hipsinyt hangen päällä.

  Ihmeesti Bitti löysi ajettavan alta puolen tunnin. Ajosta ei tullut mitenkään ihanaa, vaan Bitti joutui menemään jälki jäleltä, kun jänis ei uponnut yhtään. Korva tarkkana sai kuunnella ajoa.

  Tuomarit Arto ja Inga merkkasivat joka haukun ylös.

  Ajo oli tosi näykkimistä kovassa tuulessa, mutta minuutteja kertyi 110 min ja todellistakin 100. 

  Oli vielä hyvä tuuri, että jänis tuli tieuralle erän lopussa. Artolle Bitti antautui hyvin.

  Olin kuiteskin erittäin tyytyväinen Bitin toimintaan erittäin haastavissa olosuhteissa.

  Toiselle erälle mentiin vaaran toiselle puolelle ja keli eikun parani, tuuli yltyi ja lunta tuli vaakasuoraan. Hanki oli paikoin vielä huonompi. Bitti käy yleensä kuumana toisen erän haulla, joten lievästä hakulöysyydestä miinustettiin piste.

  Reilun tunnin haun jälkeen huomasin Bitin hieman varovan vasenta etujalkaa. Seurasin pari minuuttia ja löin pelin poikki. En halua pilata lupaavaa alkua heti alkuunsa.

  Yhden erän suoritukseella Bitti ajoi BEAJ2, 50,58 ja oli hienosti kuudes. Vau!

  Minna kokeili Aadaa Jokikylässä. Ensimmäinen haku oli aika pitkä, mutta lähtihän se lopulta. Ei oikein hyvin kulkenut ajo, mutta minuutteja tuli aluksi.

  Toiselle erälle siirryttiin hieman. Löytyi sieltäkin ajettava ja ajokin sujui paljon paremmin.

  

  Kahdella ajolla Aada löi Bitin tasan kolmella pisteellä, 53,58 ja oli viides. Näin vielä tällä kertaa.

  Aadan edeltä kaksi ei ollut kelvollisia jatkoon, puuttui BEAJ1, joten Aada meni pohjan lohkoon kolmantena.

  Kisan järjestäjät toivoivat, ettei saman perheen jäsen ole tuomarina ensi perjantaina, kait pelkäävät jälkipuheita.

  Niinpä minä jännitän kotona peukalot ja varpaat pystyssä, miten Aadalla menee Ristijärvellä.

    Toivotaan lyhyet haut ja pitkät ajot!

  

Bitti Belladonna

  Ei mikään sylikoira, vaikka siltä näyttäisi.   

  Eilenhän sitä kokeiltiin, miten Bitillä sujuu ajo sulalla kelillä. Mielestäni päivä sujui aika hyvin, vaikka jänikset eivät olleet oikein yhteistyöhaluisia. Ensimmäinen veteli pitkin teitä puolet erästä, mutta ihmeen hyvin Bitti pystyi ajamaan. Haku 35 min ja ajoakin kertyi 78 min.

  Toinen haku oli pitkä 80 min ja ajo liian lyhyt 18 min. En vieläkään tajua, mihin jänis hävisi. Nousiko puuhun vai veikö valkoisen palleron pellolta haukka.

  Lopputulos oli mielestäni hyvä näin ensimmäisessä kokeessa BEAJ 3 pist. 49,00. Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia seikkailuja.

Luppoaikaa

  Torstai ja perjantai meni ajokkien kokeissa tuomarin toimessa. Torstai oli hyvä koiralle, mutta perjantaina toinen erä sakkasi pahasti.

  Eilinen ja tämä päivä ovat menneet katsellessa ikkunoista kurjaa räntä- ja vesisadetta. Olen monta kertaa pannut käteni ristiin, että älysin vuosia sitten luopua hirvien jahtaamisesta. 

  Ensi viikolla alan keskittyä omien koirien kokeisiin. Bitti ensin pitkässä kokeessa ja Tima ja Aada pm-kokeessa. 

  Ilmat voisi kyllä parantua ainakin koepäivinä.

  Pistänpä uuniin tulen ja alan kuunnella huminaa hormissa.

 

Piiloutujan päätepysäkki

   Yksi jänis on kiusannut Minnaa ja Aada koko syksyn. Ajo alkaa aina hyvin, mutta muutaman pienen lenkin jälkeen viikset vipattaen painellaan naapurin rakennusten alle piiloon.

  Eilen päätimme panna tälle hommalle topin. Haku oli tällä kertaa tavan pitkä, mutta olihan jäniksen lopulta pakko lähteä. Puoli kilometriä metsässä ja sitten tietä pitkin kohti turvaa. Aada veteli komeasti tielläkin. Koska me olimme Minnan kanssa esteenä tiellä, oli jäniksen pakko puikata metsään. Oli sen verran kaukana, että jätin ampumata.

  Sitten palattiin makuukselle ja lymyttiin. Puolen tunnin haun jälkeen Aada otti perslähdön, eikä jänis joutanut miettimään suuntaa, vaan tuli suoraan hollille. Aada siihen ehti ensimmäisenä ja koppasi sen suuhunsa. Tulipahan mulla ja Aadalla kilpajuoksu, kun jänis suussa lähti piilottamaan sitä. Meinasi, että tämä on varmasti minun. Antoi suosiolla, kun risukossa ei päässyt pakoon jäbä hampaissa.

  Loppu hyvin kaikki hyvin. Hieno päivä.

  

Ihana hyvinvointivaltio

   Olenpahan ennenkin kirjoittanut tästä nykyisestä terveydenhoidosta, mutta oli jälleen päästävä purkamaan turhautumistaan blogiin.

  Otin yhteyden Paltamon TK:n, hoitaja soitteli takaisin aikojen kuluttua. Selvitin vaivani ja pyysin päästä lääkäriin. Hah, hah, haa! Hoitaja aikoi informoida lääkäriä, ja tuli käsky mennä labraan otattamaan kokeita.

  Muutaman päivän päästä lääkäri soitti. Ongelmaa ei voi aiheuttaa käyttämäni lääke, koska se on niin harvinainen. Jos haitta ilmenee 1/100000 onko se tällä perusteella mahdoton asia? Määräsi vain uusia kokeita, joissa kävin tänä aamuna. Paltamosta meinasivat ajattaa Kajaaniin verikokeisiin, mutta kieltäidyin ehdottomasti. Lopulta ottivat kokeita, mutta saas nähä.

  Lääkäriin en ole päässyt Paltamossa yli viiteen vuoteen. Tämä vaiva ei onneksi ole hengenvaarallinen vaan huolestuttava, vai mistä sen tietää? Jos haluaa todella saada hoitoa, on pakko turvautua yksityiseen. 

  Lääkettä en ole uskaltanut käyttä viikkoihin vaikka selvä tarve olisi. Halusin alunperin lääkkeen vaihtoa, mutta ei taida onnistua.

  Tauko!

  Pakko vetää välillä hermosavut, etten kirjoita kaikkea, mitä mielessä liikkuu. Voisi tulla liian rankkaa tekstiä.

  Sote-sotkukaan tuskin parantaa tilannetta meillä. 

  Kait se ruvettava väsäämään testamenttia kaiken varalta. Varmaan joudun jälleen kerran turvautumaan yksityiseen. Voi pyhä sylvi!

  

Metsissä

  Ompahan tullut istuttua ja rymyttyä metsissä ympäri Kainuuta. Pääosin olen ollut tuomarointihommissa.

  On koluttu Hyrynsalmella, Suomussalmella ja alkuviikko Kuhmossa. Tuleepahan harrastettua kotimaan matkailua.

  Maanantaina Kuhmossa oli koirille hankala keli, metsät ja tiet kuivia ja vielä kova tuuli vei loputkin hajut.

  Tiistaina tuli vettä kuin Esterin sieltä. Minun tuomaroima koira kyllä löysi tosi hyvin jänikset, mutta kepposet eivät suostuneet juoksemaan. 

  Eka erällä ajoi kahta, aika hyvät minuutit. Toinen erä olikin sitten vaikea. Ensimmäinen veteli suoraan aution talon sillan alle. Onneksi koira ei mennyt sinne perässä, olisi varmaan pitänyt purkaa koko talo. Toinen kierteli vähän aikaa, mutta perässä oli sen verran vikkeläkinttuinen koira, että jäniksen oli haettava turvaa kalliolouhikosta. Siinäpä kastuttiin perusteellisesti, kun etsittiin piilopaikkaa pitkin kalliokkoa. Koira löysi vielä kolmannen ajettavan toiseen erään, mutta sekin ehkä pujahti rakennuksen alle. Olipa hyvin opetetut jäbät.

  Keskuspaikalla oltiin viimeisenä perskoroa myöten märkänä. Kotona sauna, ruoka ja väsyneenä nukkumaan. Sitten alkoi kramppaamaan reisiä ja sitä jatkui läpi yön. Voi perkale!

  Keskiviikko meni lepäillessä ja jalkoja voidellessa ja hieroissa. 

  Tänään sitten lähdin lopulta Minnan ja Aadan kanssa metsään sateen loputtua. Pari tuntia piti etsiä, mutta pakko oli lopulta jäniksen lähteä. Oli varmaan tosi pieni kussero, kun juoksi vain alta sata metriä ja piiloon. Oli tosi hyvän kuulonen, kun Aada otti aina varmaankin näkölähdön. Lopulta tämäkin kaljapurkki taisi mennä kantokasan alle.

  Olisin voinut ampua poukon, mutta haulikko oli koko ajan autossa. Makkarat kuitenkin paistettiin. Kiva päivä!

 

Ongelmia

  Eilinen päivä Timan kanssa meni aivan höpsistä. Vika ei ollut koirassa tai oikeastaan oli. Vian aihetti kuitenkin omistaja. Nyt kyllä hävettää.

  Mielestäni Tima ajoi, mutta ääntä tuli vain siellä täällä muutama haukku. Mulla ei sytyttänyt.

  Tänään Minna käytti Timaa lenkillä ja huomasi haukun olevan varovaista. Eipä ole ihme, kun anaalit olivat melkoisen täynnä. Onneksi Minna sai ne tyhjennettyä. Toivottavasti ei ole ehtinyt mennä kurkkuun.

  Täytyy tarkastaa vielä muutkin sesselit.

  Mekin on epäilty nenäpunkkia huonoihin suorituksiin. Kaikki koirat ovat nyt punkkikuurilla. Eipähän siitä ainakaan haittaa ole.