Ompahan tullut istuttua ja rymyttyä metsissä ympäri Kainuuta. Pääosin olen ollut tuomarointihommissa.
On koluttu Hyrynsalmella, Suomussalmella ja alkuviikko Kuhmossa. Tuleepahan harrastettua kotimaan matkailua.
Maanantaina Kuhmossa oli koirille hankala keli, metsät ja tiet kuivia ja vielä kova tuuli vei loputkin hajut.
Tiistaina tuli vettä kuin Esterin sieltä. Minun tuomaroima koira kyllä löysi tosi hyvin jänikset, mutta kepposet eivät suostuneet juoksemaan.
Eka erällä ajoi kahta, aika hyvät minuutit. Toinen erä olikin sitten vaikea. Ensimmäinen veteli suoraan aution talon sillan alle. Onneksi koira ei mennyt sinne perässä, olisi varmaan pitänyt purkaa koko talo. Toinen kierteli vähän aikaa, mutta perässä oli sen verran vikkeläkinttuinen koira, että jäniksen oli haettava turvaa kalliolouhikosta. Siinäpä kastuttiin perusteellisesti, kun etsittiin piilopaikkaa pitkin kalliokkoa. Koira löysi vielä kolmannen ajettavan toiseen erään, mutta sekin ehkä pujahti rakennuksen alle. Olipa hyvin opetetut jäbät.
Keskuspaikalla oltiin viimeisenä perskoroa myöten märkänä. Kotona sauna, ruoka ja väsyneenä nukkumaan. Sitten alkoi kramppaamaan reisiä ja sitä jatkui läpi yön. Voi perkale!
Keskiviikko meni lepäillessä ja jalkoja voidellessa ja hieroissa.
Tänään sitten lähdin lopulta Minnan ja Aadan kanssa metsään sateen loputtua. Pari tuntia piti etsiä, mutta pakko oli lopulta jäniksen lähteä. Oli varmaan tosi pieni kussero, kun juoksi vain alta sata metriä ja piiloon. Oli tosi hyvän kuulonen, kun Aada otti aina varmaankin näkölähdön. Lopulta tämäkin kaljapurkki taisi mennä kantokasan alle.
Olisin voinut ampua poukon, mutta haulikko oli koko ajan autossa. Makkarat kuitenkin paistettiin. Kiva päivä!
Ettet vain ollut Kuhmon Törisevänvaaralla, Lentuan rantamaisemissa.
VastaaPoistaEn ollut Törisevänvaaralla. Jossain Hyrynsalmen tien varressa.
VastaaPoista