Urakka ohi

minun osalta. Tiistaina oli vielä melkoinen kasa koivuja jäljellä.

   Tänä aamuna kiire poltteli, että saisi loput noin kolmestakymmenestä kuutiosta peräkärryyn ennen luvattuja kovia sateita.

  Aikataulu sattui kyllä nappiin. Puoli yhden maissa oli viimeinen pölkky kyytissä.

  Kun päästiin pihaan, Minna kuorman ja minä pilkekoneen kanssa, taivas repesi ja vettä on tullut siitä lähtien kyllä maahan asti.

  Minnalla on vielä hirmuinen urakka (kolme kuormaa) edessä levällään halkoliiterin edessä.

  Nyt pitää vain odotella poutapäiviä ja onhan tässä kesä edessä. Eipähän enää ole hätiä mitiä.