Syksyllä joskus olin menossa ulos kovan tuulen tuivertaessa. Puuska tempaisi oven kädestäni niin että se vääntyi pahasti.
Nyt tuli semmoinen tarmon puuska, että päätimme korjata vahingot. Ovi sisälle lämpiämään ja muutaman päivän päästä korjaamaan.
Sisäpuolen paneelit piti kaikki purkaa ja tietenkin osa meni uuniin. Oven sisään laitettiin paljon uusia vahvistuksia.
Uutta panelia oli onneksi varastossa. Vielä Minna kittaili kolot ja maalasi kahteen kertaan.
Vaikka kuinka pieni työ, niin aina on otettava liki kaikki työkalut esille.
Ovesta tuli parempi kuin alunperin.
Eilen illalla lomittaja ilmoitti, että lannanpoistokone on rikki. Kiinnitystappi sylinterin ja pohjaraapan välistä oli irronnut. Tietenkin pohjaraappa (on muuten painava) oli jäänyt kauimmaiseen asentoon. Onneksi on ketjutalja, jolla saatiin vedettyä raapan kiinnityskohta näkösälle.
Tappi oli paikoillaan, mutta sen saaminen pois oli tosi hankala. Paikka oli ahdas kuin Pielaveen kirkossa.
Jätimme asian hautumaan yön yli. Molemmat olivat yöllä alitajunnassa miettineet ratkaisua. Aamulla tappi saatiin irti lievällä väkivallalla ja rälläkällä.
Sitten kohti Mikan pajaa teettämään uutta tappia. Menomatkalla oli vielä huvittava tapaus, kun tiellä käveleskeli pieni poro. Eipähän juolahtanut mieleen ottaa kuvaa.
Pienen temppuilun jälkeen tappi saatiin paikalleen ja kyllä taasen pelaa.
Ainoa hyvä puoli oli, että tämä tapahtui keskellä viikkoa, eikä kuten normaalisti yhdeksän kertaa kymmenestä perjantai-iltana. Silloin ei apua tahdo saada mistään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti