Eilen käytiin pitkästä aikaa Kainuun Beagle ry:n vuosikokouksessa. Ei olisi oikein joutanut, mutta oli lähettävä, kun tuli erikseen kutsu.
Perillä paljastui, että Aadalle oli tulossa pieni muisto KVA:n arvon saavuttamisesta.
Minna sai Mitzin KVA:sta Kainuun Ajokoirakerholta muistolautasen.
Picolle en saanut aikoinaan mitään.
Onhan se mukava muisto hyllyssä.
Maanantaina käytiin kokemassa verkot ensi kerran uudelleen uiton jälkeen. Vesi sen kun jatkaa nousuaan jään päälle.
Saaliina yksi hauki ja yksi kuollut ahven. Ei ne karsu niinkuin raamatussa.
Jontikka on pitkin talvea sairastellut flunssaa. Meno on ollut yhtä köhimistä. Lopulta helpotti, mutta kun ei löytyny mitään tekemistä, kävi kuumana ja päätti pitää talviloman Kajaanissa lämpimässä hallista.
Eipä auttanut muu kuin ostaa sille lomamatka. Tänään se alkoi, saap nähä kauanko viihtyy.
Eiköhän palanne lomilta levänneenä ja kunnossa pian alkaviin hommiin. Ensin pilkesavottaan ja sitten vielä kerran kevättöihin pellolle.
on nyt valmis. Aloitin palapelin kokoamisen yhdeksäs päivä. Illalla Minna kävi laittamassa viimeisen palasen. Näin on ollut meillä jo pitkään tapana.
Eiken käytiin järvellä uittelemassa verkkoja parin kuukauden tauon jälkeen. Vuodenvaihteessa vetäsimme narut verkkojen tilalle. Ajattelimme, että näin on helpompaa kuin uudestaan uittelu.
Uittamatta olisi ilman naruja kyllä jäänytkin. Jään päällä oli vettä niin paljon, että nipinnapin saapasvarret riittivät. Minä pöljä olin nahkasaappailla, joten suksien päältä ei kannattanut poistua.
Onneksi Jyrkillä oli kumpparit. Harmitti minua kyllä, kun Jyrki sai tehdä suurimman osan töistä. Aikaa meni rutkasti, mutta siellä nyt verkot ovat pyytämässä. Toivottavasti verkot antavat sen verran saalista, että hikipisarat unohtuvat.
Muutaman päivän päästä nähdään, onko kala pimeydessä liikkunut yhtään.
jännittävää odotusaikaa.
Torstaina kävi Aadalla
Keskiviikkona koirat harjoittelivat kunnolla ja torstaina napsahti.
Uros oli nuori ensikertalainen Myonly Choice Dumbo (suomeksi Ruuti), joten harjoittelu oli tarpeen.
Nyt täytyy odotella kuukausi. Ultrassa varmistuu, miten kävi. Tärkeintä ei ole pentujen lukumäärä, vaan se että jotain on tulossa.
ei ole juuri muuta tekemistä kuin uunien lämmitystä ja palapelin kaivuu hyllystä.
Torstaina piti käyttää Minnan Mitsu korjaamolla vaihdattamassa taustapeili. Onneksi sain ajan röntgeniin samalle päivälle. Hieman hirvitti lähteä liikkeelle liki kolmenkymmenen pakkaslukemissa. Pahimmillaan auton lukema oli -34. Hyvin kaikki kuitenkin meni.
Lisäksi pitää mitata verenpainetta muutama viikko. Kokeissa ei ollut mitään hälyttävää, joten näillä näkymin pääsen lopultakin nauttimaan suht terveenä eläkepäivistä.
Uunissa humisee mukavasti tuli ja palapeli pöydällä levällään. Ilta menee tosin Ilveksen ottelun merkeissä.
Ilma oli illalla sen tuntuinen, että oli heti aamulla vilkaistava lumi- tilanne pihalla. Oli pakko päästä kylille aamusta asioille.
Tilanne näytti tosi pahalta. Tie oli aivan tukossa. Enpä muista, milloin on tie pitänyt aukaista takaperin nykkimällä.
Vielä käytiin antamassa äänet tulevalle pressalle. Ei ollut vaikea valita kahdesta. Yhtään vaalia ei ole jäänyt väliin sen jälkeen, kun palasin Ruotsista kotiin syksyllä 1971.
Eilen illalla sain vihdoin tuhat palaa paikoilleen. Olipa aika kinkkinen Minnan valokuvasta teettämäni palapeli. Kuvassa on Pohjankartanon D-pentue ulkoportailla ihmettelemässä ulkoilmaa.
Vaiheittain mentiin.
Pennut odottavat portaita, että pääsis pihalle.
Tänään paistoi aurinko vihdoinkin pirttiin.
Boxissakin valo siirtyy sentti kerrallaan eteenpäin.
Rinta rottingilla mennään kohti kesää.
meilläkin kaamos on ohi. Eilen jo paistoi saunalle.
Nyt näkyy ensimmäinen merkki boxin seinällä.
Navettaan löytyy vielä jotain pientä.
Milkbaari
Korvamerkkipihdit 2 kpl
Karvanleikkuukone pieni sähkö utareisiin ja nupoutukseen
Nupoutusrauta kaasukäyttöinen
Pultti pyssy/panoksia
Digitaalivaaka 200 kg vaikka hirviporukalle
Maidonkokooja lasinen 32 mm:n putkelle
Kävimme tässä läpi, mitä työvehkeitä emme enää tarvitse lopetuksen takia. Kaikenlaista on vuosikymmenien aikana kertynyt. Piehköillä vehkeillä on hoidettu kaikki kolmenkymmenen hehtaarin tarpeet.
Kolmisiipinen Överun automaattiaura. Ei sisällä ALV:tä.
Ketjuharava. Hieman laittoa. Ei sisällä ALV:tä.
Keskipakolevitin Sami 900. Varavaijeri mukaan. Sisältää ALV:n.
Alkoi kyllästyttää tuo suomalaisten sijoitukset talvilajeissa. Ainoa valopilkku on Jenni Rautinoaho mäessä. Japanissa toinen eikä tietenkään ole voinut näyttää ainakaan YLEssä.
Kaivelin hyllyjä ja aattelin kuluttaa aikaa palapelin seurassa. Pussista löytyi tuhat pientä palasta.
Sormet syyhyten istuin pöydän ääreen. Siinä on samanlaisia palasia paljon. Eilen sain kuiteskin alulle, mutta tänään tökkii. Liekö löytynyt kymmentä palasta.
Joulun jälkeen kävimme Kajaanista ostamassa uuden astianpesukoneen. Vanha alkoi jo olla tiensä päässä, vaikka pesikin astiat.
Toimituspäiväksi sovittiin tämä päivä, koska entinen vielä pelasikin.
Oli sovittu uuden asennus ja vanhan poisvienti.
Asentaja saapui ennen kymmentä, näin eläkeläisen mielestä anivarhain. Onneksi soitti tuntia ennen tulostaan.
Homma tapahtui vauhdikkaasti. Vanha pois ja uutta asentamaan.
Kun kaikki oli jetsulleen eikä suurinpiirtein, oli aika koekäytölle ja samalla tarkastaa vesiliitokset. Kaikki oli kunnossa.
Koska näyttöpaneeli jää piiloon pesun aikana, on jollakin välähtänyt. Lattiassa näkyy ohjelman jäljellä oleva aika.
kun ilmasto lämpiää.
Oikein pelottaa tilanne, jos ei olisi ilmasto lämmennyt.
Suorastaan hirvitti lähteä kokeilemaan Jontikkaa käyntiin. Virittelin varalta boosterin valmiiksi. Ihme ja kumma ei olisi tarvinnut. Ensi nasauksella hyrähti käyntiin.
Onneksi ei tarvitse enää työjellä päivittäin. Muutaman päivän välein nostan vain pari paalia sisään. Luntakaan ei ole tullut pitkään aikaan. Pitää vain käyttää lämpimäksi, niin pysyy akku täydessä latingissa.
päivä päivältä puun latva kerrallaan lähemmäksi pihaamme.
Täytynee miettiä, mitä tässä pakkasilla tekee.
Liiga jatkuu vasta keskiviikkona. Viime kierros meni ihan persiilleen. Ilves otti kunnollaan turpiinsa, ei auttanut edes kahvin juonti kannustamaan voittoon.
Tour de Ski ei näy vielä Ylen kanavilla.
Mäkihyppyä tulee, mutta jos suomalainen selviää toiselle kierrokselle, saa jo lipun vetää salkoon.
jatkuu meillä vielä kuukauden verran, joten aurinko ei pääse paistamaan pihaan. Eipä se tähän aikaan paljon lämmittäisikkään.
Tämä vuosi alkaa vedellä viimeisiään. Yhä nopeammin tuntuu tuo aika kuluvan.
Meillä loppuvuonna tapahtui paljon. Minnakin pääsi eläkkeelle, joten päätimme lopettaa hiehojen kasvatuksen. Viimmeisten lähtiessä tunnemme varmaan kaihoa ja helpotusta. Työ eläinten parissa neljänkymmenen vuoden jälkeen päättyy. Onneksi meille jää vielä ihanat koirat. Navetta oli kuitenkin täynnä, eikä Atria löytänyt uutta paikkaa pienimmille.
Niinpä joudutaan kasvattamaan kaikki teurasikään. Viimmeiset lähtevät kesä-heinäkuun vaihteessa.
Kyllähän työt helpottuvat joka kerta kun karsina tyhjenee. Jääville hiehoille tulee reilusti lisää tilaa.
Nyt on aika rauhoittua loppuvuoden juhliin. Ensin nautitaan Joulun ajasta ja välipäivinä odotamme vuoden vaihtumista.
Tänä vuonna emme tuoneet sisälle joulukuusta, Mutta Minna on laittanut jouluisia koristeita sisälle sekä ulos valonauhoja tuomaan valoa kaamoksen hämärään.
Yritän niistä aina väliin kertoa blogissani.
Kiitokset että olette jaksaneet seurata meidän elämäämme vuosien mittaan.
Pari viikkoa sitten Pikku-Jontikka päätti, ettei enää 'syö' polttoöljyä pakkasella. Lopulta ilma lauhtui lopulta sen verran, että ulkaltauduimme vaihtamaan polttoainesuodattimen.
Starttimoottori on juonitellut pitkän aikaa, mutta nyt solenoidi ei enää pelannut huonostikaan. Meni hermot, joten soitin apua.
Apu oli luvassa tälle päivälle. Eilen käärimme äkäpussin ressuilla pakettiin ja pistimme Masterin lämmittämään konetta.
Yöksi ei uskaltanut jättää lämmitystä päälle, joten aamulla valvonnassa ehdin lämmittää pari tuntia, ennenkuin ammattimies saapui.
Ensin piti pakettia aukaista,
Siihen piti olla semmoisia avaimia, etten ole koskaan nähnyt.
Vielä ilmaus ja lopulta Jontikka hyrähti tyytyväinen käymään.
Isommassa on ollut pientä ongelmaa sähköjen kanssa, mutta sulakkeiden tarkistus, muutaman polttimen uusinnan jälkeen kaikki oli taasen kunnossa.
Hydrauliikan ulosoton yhteen liittimeen vielä o-renkaan vaihto ja pillit pussiin.
On se kumma, kun ilmenee pienikin vika, pääkopassa alkaa kiertää ajatus, mitä seuraavaksi.
Nyt luottavaisin mielin kohti tuulta ja tuiskua.
Kiitos asentajalle!
Päätimme kokeilla, vieläkö Bitti muistaa, mitä metsässä tehdään.
Ilma oli hyvä, mutta hieman huolestutti keli. Paikoin aivan hyvä, mutta paikoin oli tuuli ja puista pudonnut lumi tehnyt jonkin verran hankea.
Mentiin paikkaan, missä oli hyvät mahdollisuudet saada Bitti kiinni, jos siltä tuntuu.
Jälkiä ei ollut missään, joten ajo oli Bitin nokan varassa. Puolisen tuntia katseltiin, kun heitettyään lenkin metsässä, pysähtyi Bitti tiellä. Pää pystyyn ja sitten mentiin kuusikkoon. Ajo alkoi kymmenessä minuutissa. Ensimmäisen kerran varmistuin, että Bitti käyttää myös ilmavainua, vaikka epäilyjä on ollutkin.
Tunnin ajon jälkeen päätimme ottaa Bitin pois, jos saadaan. Minna lähti kokeilemaan ja vislaamalla heti Minnan luo vajaasta sadasta metristä, vieläpä ajosta. VAU!
Hieman oli karvaa lähtenyt jaloista, onneksi ei pahasti.
Sohvalla Bitti tulee minun kainaloon ja selvittää kovaan ääneen, mitä siellä pusikossa tapahtui.
Ihana koira!
Eilen oli meidän maastossa eestinajokoirien Mestaruuskoe. Vastaa Suomen mestaruuskoetta, vaikka virallista statusta ei ollutkaan.
Maastoarvonnassa minulle sattui tuomaroitavaksi kymmenvuotias Unna. Entisiä meriittejä koiralla oli huru mycket.
Ensimmäinen haku kesti seitsemän minuuttia. Hyvin alkoi erä, mutta tunnin jälkeen alkoi tökkiä. Minuutteja kertyi kuitenkin yli kuudenkymmenen. Hyvät pohjat olivat hankittu.
Toisella erällä koira pani paremmaksi. Ajo alkoi neljän minuutin päästä. Alku meni hyvin, mutta sitten alkoiko ikä painaa, kun hukalla jänis jäi löytymättä. Jäniskanta on meillä tosi hyvä. Loppuerän aikana koira ajoi ainakin kahta muuta pikku pätkiä. Minuutteja kertyi vajaa neljäkymmentä.
Eestinajokoira arvostellaan samoin kui beagle. Tulos riitti kolmosen tulokseen.
Tuomarikaverina oli Pohjoi-Savosta beaglemies. Hyvin oltiin samoilla raiteilla arvostelussa.
Olisin mielelläni kuunnellut railakkaampaakin ajoa. Huonon muistini mukaan olen päässyt vain kerran arvostelemaan eestiläistä. Silloin taisi tulla ykköstulos.
ennenkuin loppuu navetassa juoksu. Eilen lähti lähti yksi karsina tyhjäksi, eikä uusia vasikoita enää tilata.
Tämä karsina yhdistettiin viereisen kanssa, joten tila tuplaantui.
Ensimmäinen tunti pidetään kunnon ralli päällä, purut ovat pitkin seiniä.
Saadaanpahan syödä vielä kesään asti kunnon lihaa.
Eilen aamulla pääsin heräilemään rauhassa. Jyrki oli tulossa vasta puolilta päivin verkoille. Ilma oli kohtalainen, pakkasta rapiat kymmenen eikä tuulikaan juuri häirinnyt.
Minulla oli vaihteen vuoksi kyljessä sen verran kipua, että Jyrki nosti verkot ja minä toimin narumiehenä.
Ei ole tuo kalan tulo mitenkään ollut runsasta, mutta syömään on kuitenkin päästy lähikalaa.
Tällä kertaa oli vain yksi ahven,
Tänä aamuna olin vielä pyjamassa, kun Minnalta tuli hälytys navettaan. Puolikymmentä hiehoa oli karannut karsinoista. Kahdestaan ne on aika helppo saada takaisin. Sitten korjattiin säretyt paikat ja Minna alkoi siivota paikkoja.
Karkulaiset olivat ryskäneet sen verran, että pari vesiputkea vuoti. Minä lähdin etsimään tarpeita ja Minna alkoi ruokkia pirulaisia.
Pari tuntia urakka kesti kaikkiaan. Putkien uusinnan jälkeen meidän rautapitoisen veden takia irtoaa aina ruostetta, kun paineen palauttaa ja hituset tukkivat juomakuppien venttiilit. Tällä kertaa päästiin parin venttiilin aukaisulla.
Kylkihän siinä otti nokkiinsa, mutta jospa nyt sitä voisi lepuuttaa jonkun päivän.
Aina sattuu ja tapahtuu elukoiden kanssa, mutta tottuuhan siihen.
oli eilen vain kuusi koiraa. Alunperin oli kuusitoista ilmoittaunut, mutta syystä tai toisesta kymmenen oli peruuttanut tulonsa.
Koirien pienen määrän takia meidän maastoa ei tarvittu, joten sain lepopäivän.
Kokeen voitti kainuulainen Arpan Pyry huipputuloksella AJOK 1 97.00 pistettä. Onnittelut!
Saa nähdä, miten käy ensi lauantaina, kun eestinajokoirat kokoontuvat Ristijärvellä rodun mestaruuskokeisiin. Koe vastaa Suomen mestaruutta, vaikka ei virallisesti sillä nimellä olekaan.
Koiria on kait tulossa yli kymmenen, jos ei taasen tule peruutuksia. Olen lupautunut meidän maastoon opastuomariksi. Olisipa vain hyvä ilma.
Aada oli ilmoitettu Bravon Pamaus- ajokokeeseen. Hakusessa oli valion arvoon vaadittava kolmas ykkönen. Minna ei saanut lomittajaa, joten minä olin pakkoraossa. Flunssan kourissa päätin lähteä ohjaajaksi parasta toivoen.
Maastoarvonnassa oli hyvä tuuri. Ryhmätuomari Jarmon kotimaasto Pohjajoki oli aika lähellä. Toisena tuomarina oli harjoittelija Kalevi.
Monta kertaa hyvä alku on tiennyt pettymystä. Peukalot pystyssä siirryttiin toiselle erälle. Jänisten jäljet olivat kaikki vanhoja. Aada vain hakemaan. Ylituomarikin tuli maastoon katsomaan hakua. Reilun puolen tunnin kuluttua rinnassa sykähti, kun ajo alkoi.
Puolisen tuntia ajo kesti, kun Jarmo huomasi Aadan varovan etustaan. Autolla yritin tutkia Aadan jalkaa, mutta varovaisen murahduksen jälkeen jätin tarkastuksen myöhemmäksi. Tiellä pani jalkansa maahan, kävelykin sujui varovasti.
Ei siinä auttanut muu kuin pistää peli poikki ja keskeyttää koe. Harmin paikka, mutta aina asiat tehdään koiran parhaaksi. Oli vain toivottava, että pisteet riitäisivät ykköseen.
Ylituomarin pöydästä nousin onnellisena, tuloksena oli hyvä BEAJ1 pistein 63,58. Heti kuva pöytäkirjasta ja kuva Minnalle ja muutamalle kaverille, jotka olivat seuranneet koetta.
Kokeeseen osallistui kolme venakkoa, kaksi suomenajokoiraa ja Aada.
Pitkäjalkaisten joukossa Aada nappasi kolmannen sijan.
Kotona odotti onnellinen koiran omistaja.
Eritttäin suuret kiitokset tuomareille! Kiitokset kavereille kiinnostuksesta meidän koiria kohtaan.
