Tulipa oltua pari vuorokautta reissun päällä. Pyhäiltana ajelin Kajaaniin Arpan luo yöksi. Oli nimittäin aikainen lähtö tiedossa Kuhmoon ajokoirien piirinmestaruuskarsintoihin tuomariksi. Sainpahan nukuttua tuntia pitempään.
Keli oli hieman pakkasella ja jäbät aivan hulluja vähän joka maastossa. Pari vauhtikierrosta ja sitten kilometrien suora talojen pihaan ja piiloon.Tulostaso jäi siten heikohkoksi, mutta selvisihän sieltä kuusi parasta jatkoon.
Tiistaina keli oli paljon parempi ja tulostaso nousi huomattavasti. Pääsin tuurilla arvostelemaan Puron Kerttua. Eka erä olikin aivan HULLU. Jäniksellä oli vetreät kintut ja tie maittoi. Kymmenen tien ylitystä, pikitietäkin vedettiin kilometri ja äänen kanssa. Onneksi Kauko ja Raimo saivat autolla kiinni ja pääsivät suojelemaan koiraa liikenteeltä. Lopulta ajo päättyi neljän kilometrin päähän talojen pihaan.
Toisella erällä joutui Kerttu hakemaan kaksi ajettavaa, kun ensimmäinen tunkeutui kesämökin paskahuusin alle. Hyvä erä tuli siitäkin.
Kerttu voitti tiistain karsinnat hupputuloksella.
Illalla sitten kotiin, missä odotti Äpylin poikiminen.
Tässä murjotetaan pastan (estää halvausta)
annon jälkeen.
Yöllä oli itsekseen kuitenkin poikinut sonnivasikan. Oli siemennetty lihasonnilla (Aberdeen Angus).
Minna kysyi nimeä vasikalle. Tuumasin, että itsellä ainakin on kahden aikaisen aamun ja parin päivän ulkona olon jälkeen aika lerppuolo. Niinpä yllä makaa LERPPU!
Juoton lopettamisen jälkeen vasikoilla on niin kova imemisen vietti, että joudutaan niitä hieman 'kiusaamaan'. Nenärengas estää vasikoita imemästä toisen napaa, palleja ja sitä.
Ei tämä vasikoiden syömistä ja juomista estä.
Kiitokset Arpalle ja Ainolle yösijasta ja kestityksestä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti