perjantai 25. syyskuuta 2015

Melkein hiljainen päivä

  Keskiviikko oli tämän viikon mielenkiintoisin päivä. Jyrki kurvasi aamulla pihaan vapaapäivänään ja tarkoitus oli käyttää koiria metsällä.
  Timalla aloitettiin kuten ennenkin. Ei vaan löytynyt vakijänistä. Meininki oli ampua Timalle ensimmäinen.
  Vaihdettiin panta Nucalle ja uuteen paikkaan. Haku oli vähän sitä sun tätä. Hiljaista oli. Sitten Jyrki huomasi, että Nucalla oli tikku jalassa. Koira autoon ja kotiin. Onneksi oksa oli vain kannuksen kynnen alla kiinni. Oli typerää kieltää kannusten poisto pennuilta. Ongelmat joudutaan hoitamaan aikuisena ja operaatio on huomattavan iso. Ainakin metsästysrotuisilta pitäisi saada poistaa kannukset. Tässähän olisi rotujärjestöillä aloitteen paikka!
  Mitzi kehiin ja ajoa etsimään. Ei vaan haissut missään. Aikansa pengottuaan Mitzi rupesi pyörimään tiellä ilmeisesti rusakon jäljillä. Sen verran oli tiellä hurjaa liikennettä, että pakko oli lähteä kotiin. Yksi vinkaisu kuultiin Mitziltä koko aikana.
  'Nyt meni hermot. Haetaan Pico kehiin.' Jyrkikin kaipaili jo ääntä metsään. Picohan kyllä haki ja haki. Gepsi näytti, että ajo on menossa. Ääntä ei vaan tullut, ei pihaustakaan. Menomatkalla haukku raikui autossa. Lenkki tuli täyteen ja Pico lähti uudelle jälleen ääneti. Ajettava oli varmaan edessä, mutta näköhavaintoa ei saatu. Löin hanskat tiehen ja otin Picon kiinni. 
  Saaga jäi kokeilematta aikapulan takia.
  Että semmoinen päivä!   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti