Aamupäivällä Minna lenkitti koiria. Ensimmäisenä Bittiä ja sitten pääsi lellipentu sisälle minulle kaveriksi. Lenkit eivät ole koskaan helppoja, kun Bitti haluaa vain metsään ajamaan jänistä.
Sisällä se vahtaa ikkunoista kateellisena, kun muut koirat ovat hihnassa.
Sitten esitetään kunnon vastalause.
Seuraavaksi oli tormattava kirkolle, Minna kauppaan ja minä neuvolaan. Enpä tosin perinteiselle käynnille, vaikka niin voisi epäillä vatsan seudusta. Lopultakin sain koronarokotteen ensimmäisen annoksen.
Toivottavasti saan kunnon suojan syksyksi, kesällä on helpompi olla omissa oloissaan.
Seuraava operaatio oli verkkojen tarkastelu. Jäät taitaa sulaa kylla alta aikayksikön. Lumet on häipynyt
ja kohva pettää paikoitellen. Jatkossa tähtäämme käyntimme aamukylmäsen aikaan.
Ilta menikin mukavasti sohvalla Kalpan ottelua katsoessa. Olipa mahtavaa, Juuso (Minnan siskon poika) teki heti alkuunsa ensimmäisen ja samalla voittomaalin. Tulos 3-0!
Ilmeisesti rokotteesta johtuen oli illalla hieman pahoinvointia ja nyt jonkinverran väsy olo. Muuta en ole huomannut. Ainakaan vielä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti