Pari viikkoa sitten sanoi uudehko Motorolan puhelin sopimuksen irti, eikä enää suostunut käynnistymään.
Siinä sitten pengattiin vanhat puhelimet esiin. Ensin otin käyttöön Minnan vanhan Samsungin. Ei vaan oikein lähtenyt pelittämään DNA:n yhteydellä. Asiaa pähkäiltyäni Minna toi Saunalahden Prepaid liittymän ja laitoin sen aataminaikaiseen 52:een. Puhelin oli ollut komerossa vuodesta 2011 lähtien. Akku latautui hyvin ja kortti paikalleen.
DNA:n liittymän jätin Samsungiin ja pistin soiton siirron 52:een. Hyvin on pelittänyt vanhus, eikä ole ollut ongelmia yhteyksissä. Akkua ei ole tarvinnut ladata vielä, vaikka käyttöä on ollut.
Nykypuhelimien akku kestää hyvällä tuurilla pari päivää, eikä mahdu kuin reppuun.
Aika on mennyt hujahtamalla. Tuomolle olin käärimässä paaleja. Ilmat ei vain olleet suopeita, sadekuuroja tuli päivittäin.
Nyt olen tyhjentänyt tunkiota, alkaa olla loppusuoralla. Pari päivää vielä ja pääsen jyrsimään viimeisen kylvettävän palasen.
Uusi puhelin on pakko hankkia ennenkuin koirien treenaus alkaa. saa nähä, minkälainen löytyy.
Kuviakin tulee, kunhan hankin uuden ehkäpä neljällä kameralla?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti