Pitempi päivä

  Aamutuimaan oli jälleen kerran pistettävä agregaatti pyörimään ennen kadeksaa. 

  Onpa saanut Jontikka hyrrätä pitkiäkin päiviä, 8-12 ja 14-17. Sähkölinjan siirron takia katkoja on yleensä pari kertaa viikossa, milloin neljän milloin seitsemän tunnin pituisia. Enpä tiedä, miten olisi pärjätty ilman tätä melkoisen kallista hankintaa.

  Hetimiten ajoi teurasauto pihaan noutamaan hiehoja.

  Lastaus sujui lupsakkaasti hyväksy koetellulla rutiinilla. Minna vielä sopi palautuksesta. Haluamme syödä lihaa, jonka alkuperän ja puhtauden tiedämme. Palautuksena tulee koirillekin tuoreita herkkuluita. Tarhassa alkaa mahtava haukku ja ärinä, kun jokainen varjelee omaansa..

  Meinasi tulla kiire, kun oli sovittu Jyrkin kanssa verkolla käynti kymmenen seutuun. Ilma ei ollut paras mahdollinen, tuulenpuuskat meinasivat viedä vaihtoverkot menneessään, mutta

tällä kertaa päästiin jo kalan makuun pitkästä aikaa. Hiljalleen alkaa liike virkistyä, mutta jäätilanne näyttää huolestuttavalta. Paras aika jäälle on aamukylmäsen jälkeen, mutta taitaa loppua talvikalastus tyhjän aikaisin.

  Välipalan (tuoretta rieskaa) 

jälkeen oli vielä vuorossa muutaman tunnin huki navetassa järjestelemässä karsinoita.

  Yksi vasikka opettelemaan kylmälle vedelle, että saadaan sopivan kokoiset partit.

    Milkbaarista maistuu maitojuoma pienemmille.

  Vielä piti siirrellä neljän karsinan vasikat eri paikkoihin. Onneksi vain yhtä karsinaa piti hieman entrailla.

  Lopulta Minna pääsi ruokkimaan vasikat ja puhdistelemaan loput karsinat. Tyytyväisinä alkoi rehu maistua siirtelyn aiheuttaman hulinan jälkeen.

  Ilta menikin Kalpan ottelua katsoessa. Tällä kertaa tuli turpiin kotihallissa, mutta jospa pari ottelua vielä toisi maaleja. Ylivoima toimi nyt suht hyvin.

 

  

Vilkas päivä

   Aamupäivällä Minna lenkitti koiria. Ensimmäisenä Bittiä ja sitten pääsi lellipentu sisälle minulle kaveriksi. Lenkit eivät ole koskaan helppoja, kun Bitti haluaa vain metsään ajamaan jänistä.

  Sisällä se vahtaa ikkunoista kateellisena, kun muut koirat ovat hihnassa.

  Sitten esitetään kunnon vastalause.

  Seuraavaksi oli tormattava kirkolle, Minna kauppaan ja minä neuvolaan. Enpä tosin perinteiselle käynnille, vaikka niin voisi epäillä vatsan seudusta. Lopultakin sain koronarokotteen ensimmäisen annoksen.

  Toivottavasti saan kunnon suojan syksyksi, kesällä on helpompi olla omissa oloissaan.

  Seuraava operaatio oli verkkojen tarkastelu. Jäät taitaa sulaa kylla alta aikayksikön. Lumet on häipynyt

ja kohva pettää paikoitellen. Jatkossa tähtäämme käyntimme aamukylmäsen aikaan.

  Ilta menikin mukavasti sohvalla Kalpan ottelua katsoessa. Olipa mahtavaa, Juuso (Minnan siskon poika) teki heti alkuunsa ensimmäisen ja samalla voittomaalin. Tulos 3-0!

  Ilmeisesti rokotteesta johtuen oli illalla hieman pahoinvointia ja nyt jonkinverran väsy olo. Muuta en ole huomannut. Ainakaan vielä!

Ilmastohörhöjen katastrofi

  Loppuviikosta Suomi sai kunnolla nokilleen. Laitetaan tavoitteet hullun lailla ylimitoitetuksi. Halutaan muka olla johtava maa kaikissa asioissa.

 

  Biden kutsui ilmastokokoukseen neljänkymmenen maan johtajat, mm. Venäjä, Kiina, Norja ja Ruotsi, mutta ei SUOMEA!

   

  

Lupsakka päivä

  Tänään oli kevyttä liikuntaa verkoilla. Eipä sieltä juuri hätä paennut, mutta kuitenkin parikiloinen lahna savustukseen.

  Sitten pitikin hakea Päiviltä vasikka kasvamaan. Sieltä tulee aina hyviä, terveitä vasikoita.Tänä talvena on ollut mukava silputa kuivahkoja möllyköitä. Viime talvena sai tapella märkien ja jäisten paalien kanssa.

  Kiire alkoikin olla telkkarin ääreen katsomaan hiihtoja ja ennenkaikkea formuloita. Kisoja kyllä riittääkin joulukuun puoleen väliin. Varmaan jonkun kisan joutuu kesällä ja syksyllä katsomaan tallennettuna töiden, metsästyksen ja ajokokeiden takia.

  Iltamassa on mukava katsella veikeää auringon laskua boxin parvekkeelta.

  

Uusi lumi vanhan surma

   Näin kertoo vanha sananlasku. Pitääneekö enää paikkaansa. 

  Viime viikolla oli kunnon myräkkä ja lunta tuli tuulen kanssa kunnolla. 

  Iltapäivällä kävin aukaisemassa umpeen menneen pihatien. Eipä muuta kuin sama homma seuraavana aamuna.

  Nyt pitäisi sataa kuumaa vettä, jos maaliskuu meinaa maata näyttää.

Kuivan maan kalastajia kohta

   Näin kait tässä täytyy ajatella, kun näyttää vesi häviävän hurjaa vauhtia Osmangasta. Vuoden 1985 jälkeen en ole nähnyt veden pintaa näin alhaalla.

  Tämä on varmaan osasyynä kalan heikkoon liikkumiseen. Veden virtaus on heikkoa ja verkot on vaihdettava viikottain limoittumisen takia.

  Tänään oli verkoissa kala kummallekin, ensi kertaa tammikuun jälkeen. Nyt piti jo rantajataan pistää satakaksikymppinen verkko, ettei jää jäähän kiinni. Varmaan kohta lahnatkin ui kyljellään.

  Jyrki ja Malva hoitavat yleensä päätyavannot ja minä nostelen tyhjät verkot.

  Tänään oli jäällä myöskin Jarkko ja Jyrkin sisko Helsingistä tutustumassa talvikalastukseen.

  Saa nähdä, kuinka kauan pystyy verkkoja pitämään tosi surkean jäätilanteen takia.

6 hengen kokoontumisrajoitus

   Paikoitellen Suomessa ei edelleenkään suhtauduta vakavasti koronaan. Tällä hetkellä on ainakin pahimmilla alueilla kuuden hengen kokoontumisrajoitus. Uudellamaalla ja Varsinaissuomessa korona leviää kulovalkean tavoin.

  Tartunnat Suomessa lähestyvät jo tuhatta per vuorokausi, joista valtaosa on pääkaupunkiseudulla.

  Eipä tuo näytä huolettavan asukkaita, eikä maskeista tietoakaan, kuten eilen nähtiin uutisissa

 ja poliisi oli voimaton.

   Tänne pitäisi vielä keskittää rokotteet muun maan kustannuksella. Eipähän ole niin väliä maaseudusta. Onko tämä asukkaiden tasa-arvoa?

  Pitäisikö meidän kakkosluokan kansalaisten perustaa Me To-kamppanjan tapainen puolustamaan maasetua. 

  Jospa joku viisaampi tekisi sellaisen!

Paltamon Tervatynnyristrategia 2018 - 2030

  Huh, huh, olipahan epistola!

  Tässä on pari kuukautta lisäaikaa miettiä kunnallisvaaleja. Aikaa ehdokkaille kehua itseään ja puoluettaan, luvata sen seitsemän hyvää ja kahdeksan kaunista.

   Paltamon valtuustossa on yli puolet kepulaisia, anteeksi keskustalaisia, valtuutettuja. Näin mennään enemmistön ehdoilla. 

  Yritin etsiä älyttömän pitkästä ohjelmasta lähinnä itseä kiinnostavia kohtia. Eipä sieltä löytynyt kuin huolestumista sivukylien nettiyhteyksistä. Tiestön kohdalla huolehditaan katujen kunnosta, katuvalaistukseta ja asfaltoinnista. Olisi mukava, jos meidän soratiemme olisivat myös ajettavassa kunnossa läpi vuoden.

  Strategia tarkoittaa ilmeisesti sitä, että otetaan harppi ja piirretään ympyrä kirkonkylän ympärille ja siinä se. Kuiteskin tervatynnyrin sisältö on aina saatu sivukyliltä.

  Ainoa kunnan palvelu, josta vielä saamme nauttia, on kirjastoauto.

  Tätä meille tarjoaa mahtavasti Jukka. Toisinaan pääsee hakemaan lukemista vaikka sukkajalassa. Jos haluaamme kirjaa ei nyt löydy, on se varmasti varattuna seuraavalla kerralla, mikäli Suomesta löytyy. Olisi hyvä, jos muutkin kunnan virkamiehet ottaisivat mallia loistavasta asiakaspalvelijasta. Pienenä kiitoksena ryyppääme aina kahvit, mikäli aikataulu antaa myöten.

  Terveyspalvelut ovat täysin retuperällä. Lääkäriin en ole päässyt moneen vuoteen, vain hoitaja tutkii. Esimerkkinä blogit 2. ja 4.10.2019. Reseptin uusintakin on mennyt vaikeaksi, Ensin juoksutetaan hoitajalla ja käsketään tehdä sitä ja tätä. Sitten muka lääkäri  suostuu uusimaan, taitaa johtua siitä, ettei viitsitä lukea potilastietoja tai alkuperäisen on määrännyt yksityinen. Mitä lääkäri tekee päivät pitkät, jos ei ota potilaita vastaan?

  Koronatestiä ei voi ottaa Paltamossa, vaan pitäisi ajaa Kajaaniin. Oisko tuo mahdottomuus pyyhkäistä nokkaa pumpulipuikolla.

  Tähän asti olen äänestänyt kaikissa vaaleissa, enkä jätä tätäkään väliin. Ehdokkailta haluan julkisen lupauksen säilyttää edes tämä ainoa palvelu, kirjastoauto, joka täälläkin pelaa ja myös muistaa lupauksensa vaalien jälkeen.

  Tässä on vielä aikaa tutkailla, kenelle ääneni annan.

Tuskanhiki

oli tänä aamuna otsalla, kun lähdin käynnistämään pienempää Jontikkaa. Ei niin minkäänlaista pihausta eikä startti edes naksahtanut. Eilen kuitenkin huoltomies kävi huoltamassa molemmat traktorit ja ne pelasivat kuin unelma illalla.

  Isompaan vain normaalit öljyjen ja suodattimien vaihto, mutta pienempään piti lisäksi vaihtaa vesipumppu ja termostaatit.

  Olikin semmoinen savotta ettei paremmasta väliä. Piti purkaa konepelti, suojalevyt, kaikki letkut, myös ilmastointilaitteen putket ja syyläri.

  Haluaisin pistää nämä koneiden suunnitteluinssit vaihtamaan vaikkapa vesipumpun kolmenkymmenen asteen pakkasessa korpeen. Tulisiko mitenkään huoltoihin helpotusta.

  Siinäpä menikin suurin osa päivästä, ennenkuin pääsin kokeilemaan, tuliko viat korjattua. Loistavasti kaikki pelasi.

  Löytyihän se vika aamullakin, akun pluskenkä oli poikki. Sitten suunnittelemaan uutta paikoilleen. Oli taasen keksitty semmoinen kenkä, etten ole koskaan nähnyt. Sain kuitenkin värkättyä pelaavan osan.

  Bitti on nyt opetellut tarhaelämää muiden koirien kanssa. Kuppikin menee kerralla tyhjäksi, eikä enää nirsoile ruoan kanssa niinkuin sisällä.

  Joskus käytämme sisällä, kun hellymme anovaan haukkuun. Sitten ollaan niin lähellä kuin mahdollista. Sohvalla makoilee vieressä ja meidän kanssa katsoo Kalpan ottelua. 

    Jos käsi heittää rapsuttamasta, tullaan syliin huomauttamaan, etkö minusta enää tykkääkään.

  Odotellaan mielenkiinnolla ensi syksyä.

 

Kuntavaalit 3

  Eduskunnan oikealla puolen ollaan oppositiossa.  Sieltä on hyvä laatia ohjelmia ja budjetteja. Hallituksella on kuitenkin enimmistö, joten näin saadaan näkyvyyttä. Ohjelmat ovat sen verran pitkiä, että jaksoin katsella vain pääkohdat.

  Toinen vain kaupungistuu, toinen haluaa Suomea suomalaisille.

  Vaalien siirron takia on mielenkiintoista nähdä tuleeko yhdeltäkään puolueelta todellista tukea maaseudulle eli maa- ja metsätaloudelle.

  Hiilensidonta ja luonnon puhtaus suojelemalla sälytetään meidän niskoille, että kaupungeissa voidaan rellestää mielinmäärin.

  Olisi todella kiva, jos vaaleja pidettäisiin kerran vuodessa, saataisiin maasedulle ainakin myötätuntoa jos ei muuta.

  Meilläkin puhelimet pitää olla 2G-moodissa, eikä silti pelaa joka paikassa.

  Katsellaan ja odotellaan ehdokkaitten esiintuloja.

Hulluuden huippu

 SUP-DIREKTIIVI

  Alkoi  tuntua, että olen jo kaikki älyttömyydet nähnyt tähän mennessä. Jokainen päivä tuo vain aina uusia yllätyksiä.

  Perjantain Maaseudun Tulevaisuudessa oli juttu yo direktiivistä. Panipa kyllä miettimään tulevaisuutta.

  Kyseinen direktiivi haluaa lopettaa kalastuksesta johtuvat muovijätteet merissä. 

   Pitää varmaan ristiä Kainuun meri lammeksi, mutta eipä se taida auttaa. Nimittäin

  Suomen päättäjät vastasivat Tuntemattoman repliikillä: Kyllä herra, kyllä rouva, kyllä neiti, kyllä, kyllä. Tehdään kaikkein tiukin ja kielletään kaikki muovi myös vapaa-ajan kalastuksessa. 

  Näin loppuu kotimaisen, puhtaan kalan saanti. Mutta eipä hätää, tuodaan turskaa, silliä ja lohta Norjasta, seitä ja pallasta Kanadasta, simpukat, katkaravut, mustekalat ym huitsin nevadasta.

  Ryhdyin listaamaan omia välineitäni. Aitasta esille muovinen pulkka, johon muovilaatikossa nailoniset vaihtoverkot, toiseen muovikkoon muut tarpeelliset kuten muovipäinen Mora.

  Tällään neopreeniset kumisaappaat muovisten metsäsuksien muovisiteisiin, käteen muoviset sauvakot ja eikun menoksi.

  Muovilapiolla avannot auki ja muovinaru nailonverkon päähän. Pilkkiminen jää. Muovivapa, siima, kairissa muoviset kahvat ja teräsuojus, persuksen alla tyroksinen pönttö. Taitaa mennä katiska pyynniksi!

  Entä kesällä? Muoviveneeseen muovinen virveli muovisine uistimineen. Papi on kyllä puuta. Teleskooppionki vaihtunee pihlajaiseen pumpulilangalla, kaarnan pala kohoksi (ei löydy enää korkkia) ja lyijypainon tilalle rautainen mutteri.

  Synkältä näyttää tulevaisuus. Onko ainoa vaihtehto ryhtyä rikolliseksi ja jatkaa kalastusta entiseen malliin. 

  Direktiivi tullee voimaan ennen 3.7.2021.

  Lukekaa juttu MT:sta! Luultavasti aukeaa netissä kaikille.

  

Ihana susi

   Nyt on lopultakin saatu susi leviämään etelän kaupunkeihin, näin ainakin tämän aamun uutinen kertoi.

  Varmaan eläin- ja luonnonsuojelijat hyppivät riemusta.     Toivottavasti tekevät jo ennakkoon valituksen tulevista kaatoluvista. Kaupungeissa ei ole juuri muuta syötävää äidin pikku sesselit.

  Ehkä sudet pitäisi opettaa syömään vegaanisti. Niinpä tarjolle porkkanoita, kaalia, hedelmiä ym.

  Eihän niistä ole mitään vaaraa lapsille, joten reippaasti vaan hämärissä puistojen läpi koulutielle ja pihalle leikkimään.

  Odotan mielenkiinnolla, mitä tuleman pitää.

Agregaatti

 on kovassa käytössä ensi vuoden puolelle pitkään. 

  Raappananmäkeen siirretään nyt sähkölinja tien viereen. Katkoja näyttää tulevan pari kertaa viikossa kerrallaan useamman tunnin.

  Hyvinvointituki vaatii eläimille jatkuvan veden saannin , eikähän voinut jättää katsomatta MM-kisoja. On tuohon sähköön niin tottunut, että on se agregaatti pistettävä pyörimään.

  Nyt oisi mahtavat kelit ajattaa jänistä, kun hanki kantaa koiria. Valitettavasti metsästyskausi loppui pahimmoilleen helmikuun lopussa.

  Minna lenkittää koiria hihnassa liki päivittäin. 

  Vain Saagan (meidän vanhus) voi juoksuttaa irrallaan hiihtolenkillä. Kuntoilee itsekin samalla.

Talviturkki

lähti tänään puolittain. Pistimme Jyrkin kanssa verkot takaisin jään alle.

  Päätyavannoista oli vain yksi hieman jäätynyt. Kokuuavanto oli aivan sula. Vettä oli jäällä reilusti lumen alla, mutta suksilla oli hyvä liikkua. Teräsjää on melekosen syvällä, sitten vettä, kohvaa ja lunta puolisääreen.

   Siinäpä avantoa aukaistessa kohva petti jalan alla ja niinpä istuin aika syvässä teräsjään päällä ei niin lämpimässä vedessä.. 

  Perse märkänä ja kengät täynnä vettä. Onneksi ilma oli lämmin, joten uitettiin verkot kuiteskin pyytämään. 

  Saa nähä, kauanko siellä uskaltaa kaloja pyytää. Toivottavasti pitkään, kun metsästyskin on loppunut.

  Pitää tälle iltaa lämmäyttää sauna, niin saa jalat lopullisesti lämpiämään. 

Kuntavaalit 2

   Jospa nyt tuumattaisiin hieman pääpuoleen toimia. 

  Nyt minua häiritsee nämä rajoitukset kesken hiihtolomakauden. Etelän koululaiset saivat matkustaa lomilla vapaasti Suomessa, mutta pohjoisen oppilaat saavat pysytellä kotonaan. Tasapuolisuuden nimissä olisi pitänyt sallia näidenkin hakea tartuntoja hiihtokeskuksista, ravintoloista ym. ja levittää niitä.

  Tärkeintähän on suosia alueita, missä on suurimmat määrät äänestäjiä. Suostutaan vaa'ankieli asemassa olevien pienpuolueiden vaatimuksiin, että voidaan edelleen toimia päällepäsmärinä.

  Taustatukea antavat THL, Avi ym. ja lukematon joukko proffia, asiantuntijoita ja tutkijoita. Kukahan näidenkin palkat ja palkkiot maksaa. Ei huolta rahat riittävät korottamalla veroja.

  Ei taida  ollakaan hyvä, että Suomi on EU:n ytimessä. Näyttää tällä hetkellä siltä, että rokotteet jäävät sinne ulkokehälle. 

  

Kuntavaalit 1

  Näin myteripäivänä 

on aikaa paremman tekemisen puutteissa katsella eri puolueiden vaaliohjelmia. Lingota en aio ennenkuin huomenna sateen loputtua.

  Ensimmäisenä pisti silmään 'lempipuolueeni' viidentoista minuutin kunnat. Meidän kohdalla näihin aikoihin se on huonolla tuurilla viidentoista tunnin kunta. Pihasta pääsy saattaa viedä jo tunnin. Paikallistie ei ole ensimmäisten aukaistavien joukossa. Jos on kova myräkkä, tie aukaistaan ehkä vasta iltahämärissä. 

  Pakkasten aikaan pisti silmään sähkön hertzit. Tämä kiimainen tuulivoiman rakentaminen ei oikein mahdu tyhmään päähäni. Pakkasilla on tyyntä (ei pyöri), atomi- ja vesivoima ei riitä kulutukseen, joten tuonti muista maista on ainoa vaihtoehto, jos sitä on saatavissa.

  Onneksi on etelässä vielä hiilivoimaloita, joiden päästöt kompensoidaan lisäämällä sadalla miljoonalla luonnonsuojelualueita ja kansallispuistoja pohjoiseen.

  Mistähän tulevaisuudessa otetaan sähkö ilmalämpöpummpuihin, sähköautoihin, teollisuudelle, ym ym. 

  
 

Pakkaspäiviä

 on pidellyt jo tosi pitkään. Aika on mennyt lähinnä uuninpankolla. 

  Bittikin osa rentoutua ja kerätä voimia sisällä.

  Tosin lenkillä Minnan kanssa hinku metsään on kova, vaikka luntakin on enemmän kuin tarpeeksi.

  Toivottavasti sää lauhtuisi ja pääsisi Bittikin vielä rypemään jäniksen jäljille. Into ei kyllä lopu aivan heti.

Akku

   Pakkasten aikana alkoi Jontikka juonitella käyntiinlähtöä jo pikku pakkasella. Akku oli alkuperäinen JD-akku, eikä edes kovin vanha. Ei enää antanut kylmällä tarpeeksi virtaa.

  Alkoi tympäistä pistää aina boosterilla käyntiin, joten kaupunkireissuhan siitä tuli. Alkaa nämä tarvikkeet olla liian lyhytikäisiä, kait tarkoitus onkin, että kestävät hätäräppöisesti takuuajan.

  Olipa mukava tänään pöräyttää Jontikka käyntiin (-25). Ans kattoo, kaunko italialainen pelaa! 

Sähkönjakelusta

   Ihmeellistä on tämä sähkön käyttö. Tammikuun laskut tulivat jakelu- ja kulutusyhtiöiltä. Jotenkin tuli katsottua laskuja tarkemmin, ehkä tuon järjettömän kalliin siirtohinnan takia.

  Olipa mielenkiintoista, että siirrosta oli laskutettu yli sata Kwh enemmän kuin kulutusta! Mielestäni molempien pitäisi olla tismalleen sama.

  Ei ole tullut aikaisemmin niin tarkkaan laskettua noita kulutuksia molemmista. Tästä eteenpäin ovat kyllä tarkassa syynissä. Seuratkaapa te muutkin noita lukemia tulevaisuudessa.

  Jakeluvarmuuskin petti viime yönä puoli yhdentoista jälkeen. Sähköt 'luvattiin' noin puolen tunnin päästä ehkä. Kahdentoista aikaan ei auttanut muu kuin lähteä ähräämään agregaattia traktorin perään kahdenkymmenenviiden asteen pakkasessa. Traktori oli ensin lämpiämässä varttitunnin, mutta onneksi ennenkuin ehdimme riisua linkoa perästä, tulikin valkeus.

  Taisin yöllä kylmettyä sen verra, että tänään on pitänyt nauttia troppeja.

  Eiköhän se siitä!

Taistelua

   Eilinen ilta meni puoleen yöhön taistellessa älytelkkarin kanssa. Vaikka liikkeessä laittoivatkin suurelta osin säädöt valmiiksi, piti kotonakin tehdä paljon.

  Kaikkien kanavien ja palveluiden etsiminen oli erittäin stressaavaa puuttellisten ohjeiden takia. Minä jo luovutin, mutta Minna oli sen verran jääräpäinen, että laitteli kaikki kuntoon.

  Koko episodi lähti liikkeelle, kun minulla boxissa alkoi TV sippailla. Pirttiin uusi isompi ja entinen minulle boxiin. 

  Tämä aamu menikin minulla lantalassa. Välillä täytyy hieman siirrellä lantaa pois kuilujen edestä.

  Varsinkin kovemmilla pakkasilla tahtoo tunkio jäätyä kivikovaksi, ja lopulta se alkaa työntyä seinää vasten. Onneksi seassa on sen verran heinän törkyä, että hyvin onnistui kauhalla. Kerran olen joutunut lohkomaan jäisen tunkion rehuleikkurilla.

Kiristystä?

  Olemme muutaman päivän ajan olleet telefirman kanssa aivan hepakassa. 

   Halusin päättää toissa päivänä yhden palvelun tämän kuun lopussa, jonne asti oli voimassa oleva sopimus. 'Asiakaspalvelijalla' oli ilmeisesti tosi v-nen päivä, kun pätkäisi palvelun poikki edelliselle päivälle!

  Eilinen päivä menikin luuri korvassa, kun yritettiin selvittää asiaa. Muutaman tunnin ja hermojen menetyksen jälkeen asiat saatiin suurinpiirtein kondikseen.

  Tänä aamuna soitti samasta firmasta nainen ja selitti, että parin liittymän sopimus loppuu tuotapikaa. Jos et nyt tee uutta sopimusta, hinta nousee viisikymmentä prossaa. Voisin tarjota uuden melkein entiseen hintaan (tietenkin oli jonkinverran nousua). 

  Näihin uusiin sopimukseen laitamme uudet SIM-kortit, koska entiset liittymätyypit lopetetaan. Tyyppi on samanlainen ainakin minun mielestäni.

  Tällä kikalla asiakkaat pakotetaan uusiin sopimuksiin. Emmekä voi muuta kuin suostua, jos haluamme käyttää nettiä ja puhelinta.

  Olisinpa erittäin onnellinen, jos puhelin pelaisi joka paikassa edes 2-G:llä. 

  En tähän kirjoita firman nimeä, mutta naamatusten kyllä sen sanon.  

Kevättä kohti

 mennään päivä kerrallaan. Eilen paistoi ensimmäisen kerran aurinko boxiin marraskuun lopun jälkeen.

  Sen verran korkea on tuo vaara vieressä, että meillä on reilut parit kuukaudet kaamosaikaa.   

  Sen kunniaksi söimme kunnon kotihampurilaisen. Minnan paistamia sämpylöitä, omasta kasvatista tehty oikea pihvi. Muut lisukkeet on vielä hankittu kaupasta, puhdasta kotimaista tietenkin.

   Kesällä tomaatit, salaatti ym saadaan omasta kasvihuoneesta.

  Tänään paistoi jo kunnolla pihalle asti, ainakin pihasaunalle. Mielikin alkaa virkistyä hiljalleen päivän jatkuessa nopeasti.

Vaikka lumen alta

 näkyy Bitti kaivavan jäniksen.

  Minna lähti lenkille pelloille Bitin kanssa. Näköjään on lenkitettävä nykyisin hihnassa. 

  Tunteroisen ajoi, ennenkuin malttoi pillillä tulla Minnan luo hukalta.

  Eipä näkynyt paljon lumi haittaavan, vaikka syvälle upposi kinoksissa. Ei vauhti tosin päätä huimaa, mutta haukulla mentiin.

Aadan piina ohi

  Tänä aamuna käytiin Jyrkin kanssa verkoilla ja vetästiin narut verkkojen tilalle ehkä kuukaudeksi. Eipä ollutkaan hullumpi reissu, tuli kunnon kuha ja hauki.

  Jokunen syöntikerta vaikka tasattiin molemmille.

  Kuukauden päivät on Aada joutunut olemaan tarhassa juoksun takia. Kalareissun aikana Minna oli lähtenyt Aadan kanssa etsimään jäniksiä. Löytyihän se vanhalta muistilta aika pikaseen.

  Aada otti ilon irti koko päivästä, eikä välittänyt kutsusta mitään. Jänis kierti semmoisessa pöhelikössa, että ammuttaessa olisi lähtenyt suksen käret. Kahta metriä etemmäksi ei kyllä nähnyt.

  Eihän vauhti ollut kummoista kinoksessa, meni kuiteskin viisi tuntia harvahkolla haukulla ajettavan perässä. Lopulta malttoi hämärissä tulla kutsumalla ajosta Minnan luo.

  Kotona syönnin jälkeen eipä huomannut, että Aada oli metsässä käynytkään.

  Kävi vielä Illalla Minnan kanssa vaaran päällä mutkan happoja poltamassa jäsenistä. Tiukasti oli pidettävä hihnassa, kun oli hirmuinen halu etsimään uutta jänistä.

Lentsu

  Tässä on nyt niiskuteltu pari päivää flunssan kourissa. Onneksi ei ole Huovisen tapainen eikä coronaan viittava. Helpotusta alkoi tulle heti, kun apteekkiin tuli lopultakin maanmainio Finrexin. Tosin ehdin jo tilata netissä pari pakettia, mutta onpahan nyt varastoa.

  Bittikin saa pysytellä nyt muutaman päivän poissa metsästä, kun perhana lähti lenkillä ajamaan jänistä. Siinä vierähti yli kolme tuntia, ennenkuin sain kiinni. Puolitoista erää päästeli menemään.

  Tänä aamuna oli onneksi hieman parempi olo, kun piti syöksyä linkoamaan paikkoja, lomittaja ei päässyt pihasta pois.

  Samalla soitti kaveri, että pitäis lähteä kaupunkiin, voisitko käydä lingon kanssa mökillä. Siinäpä menikin aamupäivä. 

   

Paikka kuin paikka

niin Bitti on löytänyt jäniksiä. Vaarassa vain alkoi lumi haitata kulkua. Siitäkin huolimatta paikoin antoi hyvin ääntä.

  Nyt malttoi onneksi tulla ihan kiltisti Minnan luo. Tavallisesti ei välitä vähääkään kutsusta. Taisi hyppiminen lumessa jo tuntua hankalalta. Olisi kyllä lähtenyt vielä ajamaan, mutta eiköhän tuo riittänyt tällä kertaa.  

Alkuvuonna

 kerätään rakettien jäännöksiä pelloilta. 

  Eipä se ole oikein mukaavaa tämmöisiä löytää rehujen seasta. Eikä varmaan tee gutaa hiehojen mahassa. Bittikin niitä on kantanut pihaan.

 Kyllähän Bitti etsii muutakin kuin roskia pelloilta. Tänään lähti Minnan kanssa lenkille ja eipä aikaakaan, kun ajo alkoi. Vanha venkula osasi eksyttää hetimiten.

  Minnan piti tulla paistamaan leipiä, joten minä lähdin pillittämään Bittiä pois. Hyvin tuli lähelle ojan taa, mutta sitten pisti nokan maahan ja parissa minuutissa oli uusi ajo käynnissä.

  Pillistä ei välittänyt enää mitään. Pari kertaa näin jäniksen, mutta eipä tullut edes tussari mukaan. Sain lopulta tieltä kiinni. Minulla kun oli jo kiire verkoille, Jyrki ootteli valmiina pihassa.

  Bitti käy sen verran kuumana ajon jälkeen, että Minna käytti vielä lenkillä vaaran päällä.

  Melekonen alku kasikuiselle pennulle!
 

Vilupäivä

   Ravakoiden pakkaspäivien aikana oli toisen traktorin akku päättänyt ruveta talviunille. Heikon henkäyksen antoi kerran, sitten oltiin hiljaa. Ei auttanut muu kuin ala irrottamaan akkua rapian parinkymmenen pakkasessa ja pikku viimassa. 

  Toinen kuiteskin hörähti heti käyntiin. Linkoilin pihan, että samalla lämpiää ja akkukin latautuu.

  Iltapäivällä räpsähti sitten sähköt poikki. Toveroinen ooteltiin niiden palautumista, mutta lopulta oli pakko pistää agregaatti pyörimään. Ensin kokeiltiin pienestä Jontikasta lumilinkoa irti, mutta kaikki kiinnitykset ja nivelakselin lukitukset niin jäässä, että oli lähdettävä näpräämään ladattua akkua isompaan.

  Nykyvehkeissä kaikki tungetaan semmoiseen paikkaan, että kaikenlainen korjaaminen kysyy hermoja, kun siinä ähertää näpit jäässä pienessä tilassa. Evoluutio olisi voinut kyllä harkita ainakin yhteen sormeen silmää. Siitä olisi valtava apu monessa paikassa.

  Akussa oli nyt virtaa, joten kiroilun ja sähläämisen jälkeen tuli valkeus.

  Kajavelta tuli viestejä: sähköt poikki, palautettu, poikki jälleen, palautettu. Kymmenen seutuun pistin vasta huushollin verkkoon. Olihan tuo pysynyt aamuun ilman katkoja.

  Eipä täällä pärjää enää ilman varavoimaa ja edellyttäähän joku tukikin hankkimaan varavehkeet, tietenkin omalla kustannuksella.

  

Kaamos

  Meillä on nyt eletty pari kuukautta kaamosta. Aurinko näyttäytyy noin kolmen viikon kuluttua. Ikkunasta voimme katsella kuitenkin aurinkoisia maisemia.

 

  Tämän päivän aikana on saanut nauraa tosissaan tuota etelän hätää lumesta. Ensin kannetaa plakaatteja, joissa vaaditaan ilmaston muutosta ja LUMIA takaisin (en voi pistää kuvaa, kun en tiedä kenen ottama). 

  Olipahan Turussa soitettu hätäkeskukseen, että pihalla on paljon lunta. Kun kerrankin saavat kunnon lumipeitteen, antaisivat sen olla ja nauttia talvesta.

  Muualla varoitetaan kireistä pakkasista. Aikoinaan nämä olivat tavallisia talven lukemia (-30). Keli ja sää on vain pukeutumiskysymys. 

  

Bitti innostuu

 joskus TV-lähetyksistä. Muutaman kerran on seurannut snookeria minun kanssa. Viikonloppuna luonto-ohjelmissa tuli hirvien elämää Ruotsissa. Ilmeisesti liike kiinnosti niin paljon, että piti yrittää vetää vainua. Mitähän lemmon elukoita nuo on, ei taida kuiteskaan olla ajettavia?

  Tänään käytiin Jyrkin kanssa paleltumassa verkoilla. Olipahan kyllä karmein reissu tälle talvelle. Kaikki vehkeet ja laitteet piti sitoa kiinni. Hyvä että tuura pysyi paikallaan. Onneksi ei ollut turha käynti. Jyrki halusi hauen (komein tänä talvena) ja meille tuli kunnon kuha.

  Nam, nam huomenna!

Tauko

tuli koirien treenaukseen. Vanhemmat koirat ovat nyt juoksussa, joten eipä niitä uskalla löysätä metsään. Onneksi tämä tilanne tuli tähän pakkasjaksoon. Onhan vielä Bitti, jota voi käyttää metsässä, kunhan ilma sallii. Ajoihan tuo illalla hihnassa tuoreita rusakon jälkiä ollessaan Minnan kanssa lenkillä.

  Toissa päivänä käytiin tarkistamassa verkot, eikä ihan turhaa ollutkaan, vaikkei saalista tullut ylenmäärin. 

  Eilen meni aamupäivä kylällä. Sitten olikin kontattava navetassa lannanpoistokoneen korjauksessa. Aamulla oli hydrauliletku posahtanut rikki. Onneksi sattui aamulla, eikä niinkuin yleensä perjantai-iltana kuten yleensä. Vanha putki malliksi ja Mikan luo. Saa panna kädet ristiin, että Mikan paja on noin lähellä. Muutoinhan se olisi tiennyt Kajaanin reissua.

  Remontti meni kyllä kuin elokuvissa. 

Uusi vuosi

 alkoi oikein mukavasti. Metsälle lähdettiin Timan ja Bitin kanssa. Bitti haki eri paikasta vasta jänistä, kun Tima alkoi jo paukuttaa.

  Lähtöpaikka ja reitti näyttivät minusta siltä, että nyt oli liikkeellä sama venkula, joka meni Bitin edessä yhden mökin alle.

  Päätin, että jos tulee tilaisuus, otan paistin reppuun. Tällä kertaa jänis erehtyi samalle polulle, joten matka loppui lyhyeen.

  Bittikin tuli vauhdilla kaadolle ja pesmersi kaikki jäljet ja tutki jäniksen. Makupalatkin kelpasivat emän saaliista.

Bitti

 Tänään päästettiin Bitti yksin metsään. Oli tarkoitus katsoa, mitä tapahtuu yksin. Onhan Bitti ajanut yksin omaa jänistä, mutta nyt ei ollut muita koiria mukana.

  Oikea oli meillä tuntuma, että eipä huolta. Hämärissä lähdettiin ja ilmeisesti aamun jälki oli sen verran tuore, että piti antaa ääntä sille.

  Pian kuitenkin löytyi makuupaikalle menevä jälki. Kauan ei Bitti tupeksinut, parin paluuperän jälkeen alkoi ajo.

  Tien reunaan tuli ajo melkoisesta hatelikosta. Siinä piti hieman pyöriskellä ja etsiä venkulan jäljet.

  Minna oli nähnyt jäniksen menevän tien yli, joten tietenkin yritin auttaa auttaa. Eipä vaan kelvannut jälki, joten se olikin poukko.

  

  Oikea jälki löytyi ja ajo jatkui. Jänis otti sitten hatkat ja taisi mennä lopulta jonkun mökin alle, koska Bitti luovutti. Ajo kesti noin puolitoista tuntia ja haukkuakin toista tuntia.

  Hyvin on Bitti syttynyt ja parantaa koko ajan. Toivottavasti kelit pysyvät hyvinä, jotta voidaan laskea koirat metsään.

  

Verkoilla

   Vuoden ensimminen päivä oli verkkopäivä. Viimeksi meillä jäi puolikas verkkoa jäähän kiinni, joten kokuun jälkeen piti uittaa pari uutta verkkoa jään alle.

  Jyrki oli saanut mukaansa Artun tutustumaan talvikalastukseen.

  Ilma oli aika lupsakka, joten emme viritelleet pressua tuulensuojaksi.

  Neljässä verkossa oli kolme mukavan kokoista haukea.

  
  Sitten ohjus pyörimään ja uudet verkot jään alle. Eipä siinä mennyt kuin varttitunti. Jää on vielä sen verran ohutta ja läpinäkyvää, että se kävi kuin elokuvissa.

  Eipä tartte miettiä, mitä huomenna syödään.