Jäniksen jälkisoppaa

syödään varmaan huomenna. Aamulla Bitin kanssa päätimme kokeilla, saataisiinko savustimeen jänistä.

  Ensimmäisessä paikassa Bitti penkasi yli tunnin, mutta eivaan jänis halunnut lähteä liikkeelle.

  Toiseen paikkaan siirryttyämme, ajo alkoi noin puolessa tunnissa. Sitten kyllä mentiin niin pientä kuin isoakin lenkkiä. Kauimmillaan ajo oli liki kilometrin päässä. Tultiinhan sieltä vauhdilla takaisin. Pari kertaa näin jäniksen, mutta...... Lopulta ajo pyöri pienessä hatelikossa. Yhdessä vaiheessa kuului paha rääkäisy ja Bitin hurja haukku. Muutaman sekunnin kuluttua tuli hiljaisuus, eikä Bitti enää haukkunut. Taisi ottaa jäniksen kiinni, sulan maan aikaan oli mahdotonta löytää sitä.

  Iltapäivä meni sitten maataloustöissä. Ensin piti hiekoittaa piha, kun tulossa oli täydennystä karsinaan. Yksi vasikka oli riemuissaan, kun sai neljä kaveria. Ensin siinä hieman ihmeteltiin, mutta

piankos sopu alkoi syntyä.

  Iltahoidon aikaan porukka oli jo kasassa. 

  Yleensä osa vasikoista vierastaa uutta paikkaa ja Milkbaria, ettei juoma maistu. Tottuvat äkkiä ja seuraavana päivänä astia tyhjenee vauhdilla.

  Isompien karsinassa piti vielä hieman vahvistaa rakenteita.