Viime kesän aikana kantturat intoutuivat puskemaan toisiaan oikein tosissaan. Lähes päivittäin oli joku lehmä verinaarmuilla ja viikoittain utareet turvoksissa. Sitten lypsettiinkin veristä maitoa viemäriin. Niinpä Minna päätti, että tämä saa loppua.
Niinpä yhteys Jyrkiin ja homma lähti pyörimään. Sarvet sahataan ummessaoloaikana, jottei maitotuotos kärsisi. Toimenpiteessä lehmä rauhoitetaan ja sarven tyvi puudutetaan. Nokkapihdeillä lehmä otetaan kiinni, ja sarvinarulla estetään verenkierto sarveen. Rauhoitus- ja puudutusaineet sisältävät myös kipulääkettä, joten toimenpide on lehmälle kivuton.
Eilen sahattiin kolmelta lehmältä sarvet. Ilman taukoa se on maksimi, kun työ tehdään käsipelissä.
Sahauksen jälkeen verisuonet poltetaan umpeen ja tynkiin laitetaan voidetta ja side. Side estää lian, pölyn ja bakteerien menon avoimeen tynkään. Aikaa myöten sarven pää kasvaa umpeen, mutta pää jää tylsäksi.
Talven aikana pitäisi vielä yhdeksän lehmää käsitellä. Vasikat on meillä nupoutettu jo parin vuoden aikana, joten ensi kesänä laitumella ei ole yhtään sarvipäätä. Vasikat nupoutetaan nukutuksessa.
Jos joku haluaa tehdä sarvista vaikkapa ruutisarven tai kippispikarin, niin yhteyttä vaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti