Eilinen päivä meni treenatessa koiraa ja jäniksiä.
Tarja tekstitteli Minnan kanssa, olisiko mahdollista treenata Iiristä meidän maastossa. Niinpä Tarja pyyhkäisi Nurmeksesta Mirren pennun kanssa kahdeksaksi meille. Aamupalan jälkeen metsään.
Minna tulisi navetan jälkeen nuotiopuiden kanssa mukaan. Ilma oli pakkasella ja keli oli karkeahko.
Pitkä oli yöjälki, mutta lähtihän se jänis liikkeelle. Ei suostunut ajettava yhteistyöhön, ei jäänyt odottamaan Iiristä. Koira kun on tiukansorttinen, ei ajominuutteja paljonkaan kertynyt. Jäljessä meni, mutta turpa tukossa. Jäbä nähtiin kuitenkin kahdesti.
Toiselle erälle siirryttiin parin tunnin jälkeen. Ilma oli lämmennyt ja lämpötilakin noussut plussalle. Yöjälki löytyi heti ja puolen tunnin päästä rävähti ajo. Sitten kyllä mentiinkin haukulla. Jänis päätti etsiä pienen notkelman kilometrin päästä ja jäädä sinne kiertelemään. Seurasimme Tarjan kanssa gepsistä ajon kulkua. Tarja kierteli koko ajan nuotion savua pakoon. Itse sain olla rauhassa, kun hätyyttelin aina Tarjan vastapuolelle. Ajominuutteja kertyi yli sadankymmenen.
Sittenpä alkoi jo ilta hämärtää, joten kotoa varalta lamppuja ja koiran kiinniottoon. Autolta tuli kävelyä reilusti yli kilometri. Onneksi maasto oli tuttu, joten matka oli helppo kävellä polkuja pitkin. Lopulta olimme keskellä ajoa. Viiden minuutin jälkeen tuli jäbä ihmettelemään meitä kymmenen metrin päähän. Eipä muutä kuin jäljelle ja Iiris kiinni. Kotona oli ruoka odottamassa kuin ajokokeessa ikään. Kiitokset Minnalle.
Olipa tosi mukava päivä.
Kiitokset Tarjalle ja Iirikselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti